X

Yrittäjyyttä kaikille ≠ yrittäjiä kaikista

TATin työntekijänä minulta usein kysytään, miksi haluamme kaikista nuorista yrittäjiä? Välillä jopa päivitellään, että on edesvastuutonta kehottaa nuoria sokeasti seuraamaan unelmiaan. Siinä sitä sitten ollaan, kun kympin tyttö meneekin amikseen ja perustaa taajaman kahdennentoista parturikampaamon tai viidennen nakkikioskin.

Asennetta, taitoja ja mahdollisuuksia

Parturikampaajia ja muita pienyrittäjiä yhtään väheksymättä, tätä emme suinkaan TATissa halua. Yrittäjyyskasvatuksen tehtävänä on laajentaa nuorten mahdollisuuksia, lisätä yrittäjämäistä asennetta ja tuoda tulevaisuuden työelämätaitoja opintoihin, ei tehdä kaikista yrittäjiä. Osin tässä on jo onnistuttukin, ja yrittäjyyskasvatuksen näkyvistä tuloksista kirjoittaa mm. Kauppalehti.

Vielä on kuitenkin työtä jäljellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö laati viime vuonna koulutuksen yrittäjyyslinjaukset, joihin on listattu konkreettisia toimenpiteitä näiden tietojen ja taitojen integroimiseksi opetukseen eri kouluasteilla.

Intoa on, mistä keinot?

Uskon, että yrittäjyyskasvatusta tullaan tulevaisuudessa sisällyttämään vielä konkreettisemmin osaksi yleissivistävää opetusta. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana TATin toisen asteen bisneskursseilla opiskeli yli 1 500 nuorta, yhteensä 57 000 tuntia kaupallista osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja. Vapaaehtoisille kursseille osallistuvien nuorten intoa ja palautteita seuratessani olen entistä vakuuttuneempi, että tällaista sisältöä tarvitaan koulumaailmaan.

Siispä toivon kaikille nuorille yrittäjyyskasvatusta, ja sitä kautta yhä laajempia mahdollisuuksia, en yrittäjiä kaikista.

*Bisneskurssikokonaisuus sai juuri Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksen nuorten yrittäjyyskasvatuksen lisäämisohjelmasta.

 

Bloggaaja

Julia Kiljunen

Kumppanuuspäällikkö, Yrityselämän nuoret sukupolvet

Kirjoittaja on itseohjautuva optimisti, joka rakastaa järjestää juhlia ja etsiä syy-seuraussuhteita.

@juliakukka