X

Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on rohkaista nuorta uskomaan omiin kykyihinsä

Haastattelin tässä eräänä päivänä Yrityskylässä vierailevia 6. luokkalaisia ja kysyin, mitä koulun oppitunneista ja Yrityskylä-päivästä oli jäänyt mieleen. Toistuva vastaus oli se, että kivaa oli päästä käytännössä kokeilemaan työelämää, ja pyörittää oman työporukan kanssa omaa yritystä. Moni oli oppinut työtehtäviä tehdessään asiakaspalvelusta, myynnistä ja tiimityöskentelyä yhteisten tavoitteiden eteen. Mainintoja tuli myös muun muassa johtamiseen, lehtijuttujen kirjoittamiseen, ja laskuttamiseen liittyvistä opeista. Reppuun oli selvästi kertynyt monia työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja, joista on hyötyä tänä päivänä ja varsinkin tulevaisuudessa.

Meillä Talous ja nuoret TATissa lähtökohtana on valmistaa nuoria tulevaan, ja tukea sellaisten tietojen ja taitojen kehittymisessä, joita muuttuvassa maailmassa tarvitaan. Työelämä- ja taloustaitojen lisäksi haluamme perehdyttää nuoria yrittäjyyteen ja avata sen yhteiskunnallista merkitystä.

Lähestyin tavoitettamme nuorten yrittäjyysvalmiuksien kehittämisestä kolmen kärjen kautta. Ehkäpä saat alta vinkkejä myös itsellesi opetukseen tai arkeen, kun pohdit nuorten kanssa tulevaisuutta!

1. Oppilaalle muodostuu myönteinen kuva yrittäjyydestä itse tekemällä, näkemällä ja kokemalla

”Mun piti suunnitella tänään iso tilaus asiakkaalle ja mainostaa mun yritystä. Kivointa oli suunnitella asiakkaalle kakku.” – Kuudesluokkalainen kakkutaiteilija

Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on rohkaista nuorta uskomaan omiin kykyihinsä. Haluamme luoda oppilaille oppimisympäristöjä, joissa uusia asioita voi kokeilla turvallisesti ja yhdenvertaisesti, epäonnistumista pelkäämättä. Positiivisten kokemusten myötä itsetuntemus ja usko omiin vahvuuksiin, kykyihin ja ideoihin kasvaa. Yrityskylässä joka päivä sadat kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset pyörittävät omia yrityksiään ja oppivat tekemisen myötä lisää itsestään ja monia muita tärkeitä yrittäjyyteen liittyviä tietoja ja taitoja, kuten yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisua, epävarmuuden sietämistä, rohkeutta ja kirjanpitoa. Itse tehdyt, nähdyt ja koetut asiat jäävät parhaiten mieleen ja kantavat parhaimmillaan pitkälle tulevaisuuteen.

Yrityskylässä oppilaat työskentelevät oikeissa yrityksissä. Autenttinen oppimisympäristö ja oikeat yritykset antavat oppilaille mahdollisuuden tutustua työelämään, eri aloihin ja yritysten työtehtäviin käytännönläheisesti ja todentuntuisesti. Toiminnassamme on mukana yrityksiä mikroyrityksistä suuryrityksiin ja jokaiselle yrityksissä toimivalle oppilaalle on räätälöity omat työtehtävät.

2. Oppilas oppii ymmärtämään yrittäjyyden ja yritysten merkityksen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta

”Opin tänään maksamaan palkat työntekijöilleni ja tiedän, miksi veroja maksetaan.” – Kuudesluokkalainen johtaja

Yrityskylän oppitunneilla koulussa käsitellään sitä, mikä merkitys eri toimijoilla, kuten yrityksillä on yhteiskunnassa. Yritysten maksamat verot ohjautuvat julkisiin palveluihin ja mahdollistavat näin osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon. Yrityksillä on myös merkittävä rooli luoda työpaikkoja ja toteuttaa yhteiskuntavastuuta.

Yrityskylä-päivän aikana asiat konkretisoituvat lisää, kun oppilaat maksavat omista palkoistaan ja yrityksen tuloista veroja. Kuudesluokkalaiset pääsevät päivän aikana vaikuttamaan myös siihen, mitä verovaroilla tehdään, kun he äänestävät siitä, mitä julkisia palveluja kerätyillä verovaroilla perustetaan. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan pohtivat johtoryhmissään, minkälaisiin arvoihin ja tavoitteisiin heidän yritystoimintansa nojaa, minkälainen työkulttuuri johtoryhmässä on ja minkälaisia investointeja yritys haluaa tehdä.

3. Oppilas tunnistaa yrittäjyyden yhdeksi mahdolliseksi tulevaisuuden työllistymisvaihtoehdoksi

Työelämä muuttuu vauhdilla ja paljon puhutaan esimerkiksi työsuhteiden ja työnkuvien moninaistumisesta. Itsensä työllistäminen, työn pirstaleisuus ja monelle työnantajalle työskenteleminen lisääntyvät. Samalla työn aika- ja paikkasidonnaisuus vähenee ja meidän on mahdollisuus määrittää entistä enemmän itse, milloin ja missä teemme työtä. Työelämän saadessa yhä enemmän yrittäjämäisiä piirteitä yrittäjämäisten taitojen hallinnasta on hyötyä meille kaikille, olipa tämänhetkisenä unelmana perustaa yritys tai ei.

Tähän mennessä lukuvuonna 2020–2021 Yrityskylän palautekyselyyn vastanneista kuudesluokkalaisista 60 % sanoi olevansa tulevaisuudessa kiinnostunut perustamaan oman yrityksen. Tekemisen ja kokeilemisen kautta yrittäjyydestä näyttää tulleen monelle oppilaalle konkreettisempi asia, joka nähdään myös mahdollisena tulevaisuuden työllistymisvaihtoehtona. Olisipa hienoa päästä jo näkemään, minkälaisia innovaatioita tämän päivän kutoset ja ysit tulevat keksimään!

Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa yrittäjyys näkyy Yrityskylissä vielä monipuolisemmin. Pian esimerkiksi jokaisella kuudesluokkalaisella on mahdollisuus kokeilla Yrityskylässä palkkatyön ohessa sivutoimista yrittäjyyttä. Ysiluokkalaisia puolestaan tuetaan näkemään entistä konkreettisemmin, miten opittuja yrittäjyystaitoja voi hyödyntää tulevaisuudessa, vaikkapa omaa yritystä perustaessa. Pysy siis jatkossakin kuulolla!

P.S Jos aihe kiinnostaa, voit lähteä toteuttamaan yrittäjyyskasvatuksen periaatteita omassa opetuksessasi hyödyntäen esimerkiksi alla olevaa vinkkilistaa opetuksen suunnitteluun!

 

Tarkistuslista yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen.

 

Tiesitkö? Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden suorittaa Suomessa vuosittain 80 % kuudesluokkalaisista ja 65 % yhdeksäsluokkalaisista. Yrittäjyyskasvatuksessa nojaudumme ajanmukaisiin opetussuunnitelmiin ja tulkintaan, jossa yrittäjyyskasvatus nähdään eri oppiaineita ja tieteenaloja läpileikkaavina näkökulmina tuoden opetukseen merkityksellisyyttä, kokemuksellisuutta ja työelämäyhteyksiä.

 

Vinkkilistan lähde: Mukaelma Kari Ristimäen (1999) jaottelusta Suomen Yrittäjien Opettajan opas yrittäjyyspedagogiikkaan julkaisussa (2020). Ristimäki, K. (1999). Yrittäjyyskasvatus: sisäisen, ulkoisen vaiko yrittäjyyden edistämistä yksilössä. Suomen kasvatustieteellinen aikakausikirja 30(1999): 5, 3. artikkeli.

Bloggaaja

Maija Silvo

Aluekoordinaattori Espoo, Talous ja nuoret TAT

@maija_silvo