X

Työelämä mainettaan parempaa

TATin uuden toimitusjohtajan tärkein tehtävä on nuorten työelämä- ja taloustaitojen vahvistaminen ja yrittäjyyteen innostaminen. Jenni Järvelän mielestä se on kaikkien muidenkin tehtävä.

EK:n viestintäjohtajan työstä TATin toimitusjohtajaksi vuoden alusta siirtynyt Jenni Järvelä kokee uuden työpaikkansa merkitykselliseksi koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.

– Tehtävämme on tukea ja auttaa nuoria polulla kohti työelämää. Hyvät työelämä- ja taloustaidot ovat siinä oleellisia, Järvelä sanoo.

Hänen mielestään talousosaaminen on osa hyvää elämää.

– Jos esimerkiksi ammattiin opiskelevalla nuorella on taloushuolia ja vaikeuksia maksaa vuokraa, ei opiskelu tai työntekokaan suju. Huolilla on vaikutusta myös nuoren terveyteen. Emme halua, että nuoren elämä lähtee väärille raiteille ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan.

Järvelän mielestä suomalaisen työelämän todellisuus on parempi kuin julkisen keskustelun tai median juttujen siitä välittämä käsitys.

– Työelämäpuhe on aika usein negatiivista. Nuorten mielikuva työelämästä ei ole yksin kodin, koulun, median eikä yritysten vastuulla, mutta se on niiden kaikkien vastuulla.

Miksi sun pitää mennä töihin?

Kolmen lapsen äitinä Järvelä on itsekin miettinyt vastausta lasten tyypilliseen kysymykseen vanhemmilleen: Miksi sun pitää mennä töihin? Vastaukset luovat mielikuvaa työelämästä ja työn merkityksestä elämälle.

– Jos on muitakin syitä kuin työstä saatava raha, niistä olisi hyvä kertoa; että kokee työn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, ja että sitä on kiva tehdä. Kyllä negatiivisiakin tunteita voi kertoa, kunhan ei pelkästään niitä. Sekin on hyvä oppia, että aikuisenakin elämässä on kaikenlaisia päiviä. Voi olla hyviä ja vähän huonompia työpäiviä, mutta silti voi olla innostunut työstä ja kokea sen tärkeäksi.

Samalla tavalla Järvelä toivoo, että yrityksissä kiinnitettäisiin huomiota koululaisten TET-harjoitteluun tai harjoitteluhakemuksiin vastaamiseen silloinkin, kun harjoittelijoita ei voitaisi ottaa.

– Kaikkialla Suomessa on jo tällä hetkellä pulaa osaajista; kaikilla aloilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä. Yksi ratkaisu on, että tulevaisuudessa tarvitsemme ulkomailta osaavia tekijöitä. Isoin kysymys on kuitenkin se, millä tavalla nuoret löytävät erilaisia urapolkuja. Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä niin kouluilta kuin yrityksiltä.

Monilla aloilla on vetovoimahaaste omien mahdollisuuksiensa tuomisessa esiin nuoria kiinnostavasti.

– Uudessa opetussuunnitelmassa on hyvin tunnistettu työelämän nostaminen esiin aiempaa varhaisemmin ja paremmin. TET-harjoittelu on tärkeä, mutta tuleeko se liian myöhään? Nuori joutuu tekemään ensimmäiset valintansa jo vuosi TETin jälkeen, Järvelä pohdiskelee.

Kuva: Timo Porthan

Viestintää kouluihin ja kouluista

TATin työkalupakissa tärkeimmät välineet nuorten työelämä- ja taloustaitojen kehittämisessä ovat peruskoululaisille suunnatut Yrityskylät, lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tarkoitetut Bisneskurssien oppimateriaalit, ura- ja koulutusvaihtoehtoja esittelevä Kun koulu loppuu -media ja koulukiertueet. Uusina työkaluina TAT tarjoaa pelejä ja sovelluksia, kuten Taloussankari ja Duunikoutsi. Uusi toimitusjohtaja ei etukäteen julista muutoksia toiminnassa.

– Ensin pitää tutustua ihmisiin, jotka tätä työtä tekevät, ja myös heidän näkemyksiin, joille työtä tehdään. Jos nähdään tarvetta jotakin muuttaa, sitten muutetaan.

Suuri osa TATin toiminnasta on viestintää. Järvelä arvelee aiemmista tehtävistään Elinkeinoelämän keskusliitossa sekä aikakaus- ja sanomalehdissä olevan hyötyä TATin teemojen nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja mediaan. Hän tiivistää työnsä viestin viemiseksi koulujen suuntaan, mutta myös koulumaailmasta päättäjien tietoon. TATin tärkeimmät kohderyhmät ovat koulut eli opettajat ja opinto-ohjaajat sekä koululaiset eli lapset ja nuoret.

– Kouluilla pitäisi olla enemmän työelämäyhteyksiä, mutta ymmärrän, että koulujen paletti on aika täynnä.

Aiempaa tärkeämmässä roolissa on myös yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa työelämä- ja taloustaitojen edistämisessä.

– Taloustaitojen edistäminen pitäisi aloittaa nykyistä varhaisemmalla iällä. Siihenkin TAT on tuomassa uusia välineitä tämän vuoden aikana.

Nuoret haluavat oppia taloustaitoja

Järvelä pitää positiivisena, että nuorilla on into ja halu oppia taloustaitoja. TATin syksyllä 2018 teettämässä Nuorten talousosaaminen -tutkimuksessa viidennes nuorista oli huolissaan omasta talousosaamisestaan. Opettajista 64 prosenttia jakaa huolen nuorten taloustaidoista.

– Nuoret itse ymmärtävät, että ne ovat heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.

Yrittäjäperheessä Pohjois-Karjalassa kasvaneena Järvelä sanoo nähneensä pienestä pitäen, kuinka palkka pitää omalla työllään tehdä. Kotitaustat ovat kuitenkin erilaisia.

– Tässäkin asiassa koulu voi olla tasoittajana. Koulusta saatu opastus talousasioihin voi ratkaista, lähteekö nuoren elämä liikkeelle plussalla vai miinuksella. Jos sössii raha-asian­sa jo nuorena, lähtee jo valmiiksi takamatkalta elämäänsä rakentamaan.

Järvelän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen talousosaamisen ohjelman, jollainen on jo 59 OECD-maassa.

– Kaikilla meidän naapurimaillamme on sellainen. Samanlaista työtä Suomessa tekevätkin jo monet finanssialan yritykset, mutta ohjelman avulla se voisi olla koordinoidumpaa, Järvelä sanoo.

Hänen ajattelussaan ohjelmassa otettaisiin kantaa siihen, millaista talousosaamista nuorilla halutaan olevan, mutta myös työikäisten ja eläkeläisten taloustaitoihin. Jokin vaikuttajainstanssi koordinoisi eri väestöryhmille talousosaamiseen liittyviä asioita. Järvelä viittaa tutkimukseen, jonka mukaan yli neljännes suomalaisista nuorista eli vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

– Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen kehittäminen rakentavat Suomelle parempaa tulevaisuutta.

Jenni Järvelä

  • 42-vuotias kauppatieteiden maisteri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (2015) ja filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta (2005)
  • TATin toimitusjohtaja 2020 alkaen
  • EK:n viestintäjohtaja 2016–2019
  • ET-lehden toimituspäällikkö 2012–2016
  • Kymen Sanomien päätoimittaja 2010–2012
  • Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö, uutispäällikkö, toimittaja 2006–2010
  • Asuu Helsingin Käpylässä puolisonsa ja perheen neljän lapsen kanssa
  • Harrastaa juoksua, kuntoilua ja painonnostoa

 

Teksti: Juha Peltonen

Juttu on julkaistu alun perin TAT talks 1/20 -lehdessä.