X

Tulevaisuuden yliopistossa aito kohtaaminen on digitaalisuuden rinnalla myös tärkeää

Mihin suuntaan yliopistojamme tulisi viedä? Käydäänkö tulevaisuudessa enää yhdelläkään fyysisellä luennolla? Näihin kysymyksiin vastaa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori, varadekaani Teemu Leinonen.

Suomalaiset luottavat kansallisista tahoista eniten koulutusjärjestelmään. Siihen luottaa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Tämä selviää T-Median vuosittaisesta Kansan arvot -tutkimuksesta.

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Siihen ei voi kuitenkaan tyytyä, vaan koulutusjärjestelmän tulee pysyä raikkaana ja muuntautumiskykyisenä myös tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa keskitytään yliopistomaailmaan ja siihen, millainen on tulevaisuuden yliopisto. Kysyimme asiaa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professorilta, varadekaani Teemu Leinoselta.

Uusi koulutus -foorumi herättää keskustelua tulevaisuuden koulutuksesta

Teemu Leinosella on yli vuosikymmenen kokemus verkkopohjaisen oppimisen tutkimuksesta ja kehityksestä.

Teemu Leinosella on yli vuosikymmenen kokemus verkkopohjaisen oppimisen tutkimuksesta ja kehityksestä.

Sitran joulukuussa 2014 alkanut Uusi koulutus -foorumi kokoaa yhteen poikkiyhteiskunnallisen joukon yhteiskunnan vaikuttajia ruohonjuuritason tekijöistä poliittisiin päättäjiin. Yksi näistä 31 vaikuttajasta on professori Teemu Leinonen. Foorumin tarkoituksena on ollut etsiä rohkeita ratkaisuja siihen, millaisia muutoksia suomalainen koulutusjärjestelmä tarvitsee tulevaisuudessa. Työn tulokset julkaistaan 4.6.2015 Rakkaudesta oppimiseen -tapahtumassa.

Leinonen kuvailee Uusi koulutus -foorumia keskustelevaksi, argumentoivaksi ja laajasti edustetuksi. Keskustelu on keskittynyt enemmän koulumaailmaan, mutta myös yliopistokoulutuksesta on nostettu esiin tärkeitä kohtia.

Yliopistouudistus onnistui kehittämään opetusta opiskelijakeskeisemmäksi

Vuoden 2010 alussa voimaan tullutta yliopistolakia on sekä kritisoitu että kiitelty. Uudistuksen tarkoitus oli lisätä yliopistojen taloudellista ja toiminnallista autonomiaa. Uuden lain tuomien toimintamallien toteuttamista on kritisoitu, mutta samalla on kiitetty sitä, että yliopistot voivat uuden lain nojalla keskittyä entistä tehokkaammin tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalueisiin. Leinosen mielestä monet asiat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan.

– Opetuksen käytännöt ovat jo muuttuneet, opetuksen arvostus on noussut ja ongelmalähtöinen ja projektioppiminen on lisääntynyt. Opetusta kehitetään koko ajan opiskelijakeskeisempään suuntaan, Leinonen kuvailee.

Yliopiston tulisi haalia huippuopiskelijoita valtakunnallisesti

Uusi koulutus -foorumissa on keskusteltu myös yliopiston alueellisuudesta. Nykykorkeakouluverkosto ei vastaa foorumin mielestä sitä, mikä olisi järkevin. Väestörakenne on muuttunut ja ihmiset pakkaantuneet kasvukeskuksiin. Onko yliopiston tarkoitus olla lähipalvelu vai saadaanko parempaa laatua jos yliopistoja keskitetään entisestään? Villein heitto on ollut kehittää yksi ainoa valtakunnallinen Suomen yliopisto. Tämä idea tosin kuopattiin samalta istumalta. Jotain perää siinä Leinosen mielestä kuitenkin on.

– Yliopistojen tulisi haalia parhaita opiskelijoita maanlaajuisesti! Jos yliopistojen määrää vähennetään, laatuopiskelijoita saataisiin ympäri maata, Leinonen arvioi.

Yliopistojen valtakunnallisuuden lisäksi Leinonen puhuu mielellään avoimuudesta.

– Perusidea yliopistolle on oltava avoin yhteisö. Tiede ei edisty ellei se ole julkista ja avointa. Tieteen laadun varmistamissysteemi toimii vain, jos sitä voi myös avoimesti kritisoida.

Leinonen mainitsee esimerkkeinä Stanfordin ja UC Berkeleyn yliopistot Kaliforniassa, joissa hän on toiminut vierailevana tutkijana:

– Stanfordissa ja UC Berkeleyssä kampuksilla kuljetaan vapaasti ja kuka tahansa voi kävellä kenen tahansa ”nobelistin” luokse juttelemaan. Tämä tukee tieteen avoimuutta erinomaisesti! Leinonen hehkuttaa.

Samaan avoimuuteen sisältyy myös Leinosen lempipuheenaihe: MOOC eli Massive Open Online Courses. Yksinkertaistaen MOOC on viimeisen päälle mietitty, toimiva ja massiivinen verkkokurssi. Leinonen järjesti ensimmäisen avoimen MOOC-kurssin ollessaan Kaliforniassa vuonna 2007 ja sen jälkeen MOOCeja on järjestetty myös esimerkiksi Aalto-yliopistossa.

Tulevaisuuden yliopistossa saa ja pitää käyskennellä ja keskustella

Leinosen mukaan tulevaisuuden yliopistossa digitaalisuuden on kuljettava aina edellä ja sitä on hyödynnettävä yhä ketterämmin. Toisaalta tulisi olla myös aikaa käyskentelylle ja keskustelulle, jolloin Leinosen mukaan syntyy aina jotain uutta. Hän uskookin, että perinteinen yliopistomalli tulee toimimaan erinomaisesti myös tulevaisuudessa.

– Opiskelijat tarvitsevat ja kaipaavat reaalikohtaamisia. Yliopistoissa, kuten massatapahtumissakin ihmiset haluavat tulle yhteen käsittelemään asioita. Kokoonnummehan stadionillekin kuuntelemaan biisejä, vaikka samat biisit löytyvät iTunesistakin, Leinonen kuvailee.

Pelkkä tiedon jakaminen ei siis riitä vaan tärkeää on dialogi ja keskustelu. Digikohtaamisista puuttuvat aina mikroeleet, liikkeet, tunne ja luottamus. Arvokkainta reaalikohtaamisissa onkin se, mitä ei kerrota, eli se pieni emotionaalinen suhde, mikä syntyy ihmisten välille. Silloin jakaa jotain vähän enemmän, Leinonen selittää ja jatkaa kertomuksella:

– Eräs professori kertoi minulle kerran tarinan, jossa oli ilmoittanut opiskelijoille, että tuleva kurssi pidetään Facebookissa. Tähän 19-vuotiaat kandiopiskelijat kommentoivat: ”Miksi ihmeessä? Me haluamme kokea sen, mitä on oikea yliopisto-opiskelu, eikö täällä olekaan niitä seminaareja? Me tiedämme jo, mikä on Facebook, me haluamme keskustella yhdessä!”

Leinonen näkee myös uhkakuvia. Merkittävin uhka on yliopistotutkinnon arvon heikkeneminen. Miten käy tutkinnon arvolle työmarkkinoilla? Se on Leinosen mielestä suurin riski ja jatkaa, että uhkana on myös tiedon ja sivistyksen arvon heikkeneminen.

– Se, että tieteen arvostus heikkenee, johtaa siihen, että tehdään huonompia päätöksiä, sillä niiden taustalla ei enää ole tieteellisiä tutkimuksia, Leinonen painottaa.

Uusi koulutus -foorumi on nostanut esiin tärkeitä asioita ja onnistunut herättämään keskustelua.

– Tulevassa hallitusohjelmassa on siteerattu melkeinpä sanasta sanaan foorumin mietteitä tulevaisuuden koulutusjärjestelmästä. Tärkeitä pointteja on siis nostettu esiin, Leinonen toteaa.

Teksti: Ida-Maria Bergman
Kuva: 123rf.com, Teemu Leinonen

Millainen on sinun tulevaisuuden yliopistosi? Jatka keskustelua tunnisteella #rohkeasuomi