X

Suomalainen yrittäjyys pärjää EU-vertailussa

Yrittäjyyteen suhtaudutaan Suomessa monia EU-maita maltillisemmin. Kun on aika ryhtyä toimeen, näyttää Suomi kuitenkin monella tapaa mallia muille.

Print

Suomalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat maltillisempia kuin monessa muussa EU-maassa. Kun alle joka kymmenes työikäinen suomalainen harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä seuraavan kolmen vuoden aikana, on Virossa vastaavan ajatuksen äärellä lähes joka viides aikuinen.

Kun meillä joka neljäs työikäinen lopulta päätyy yrittäjyyteen palkkatyön sijaan, tekee Ranskassa ja Portugalissa saman ratkaisun lähes puolet työikäisistä.

EU:n keskiarvosta poiketen suomalaiset kuitenkin valitsevat yrittäjyyden sen mahdollisuuksien vuoksi: näemme yritystoiminnassa vapautta, mahdollisuuden toteuttaa itseämme, ehkä myös tilaisuuden ansaita enemmän.

Monessa muussa maassa yrityksen perustaminen voi olla merkittävä tapa saada työtä. Se, että yritys on perustettu mahdollisuuksien vuoksi eikä pakon edestä, on keskeistä yrityksen menestymisen kannalta.

Suomessa yrityksen perustaminen on muita EU-maita edullisempaa. Meillä myös kattavat valtion sähköisen asioinnin palvelut toimivat yrittäjien eduksi, ja niitä hyödynnetään yritystoiminnassa huomattavasti EU:n keskitasoa enemmän.

Kun suomalaisia yrityksiä vertaa eurooppalaisiin, erottaudumme Rovion ja Supercellin imussa etenkin ICT-allalla. Start-up-kulttuurimme yhdistettynä suomalaisten haluun oppia ja kouluttautua profiloi meidät innovatiivisiksi ja taitaviksi.

Toisaalta myös kuljetusalan yritysten osuus on EU:n keskitasoa korkeampi.

Yrittäjäksi ryhtymistä epäröidään Suomessa siihen liittyvien riskien vuoksi, mutta toisaalta uudet alut ovat meillä helpompia kuin EU:ssa keskimäärin. Yrityksen lopettaminen onnistuu nopeammin ja maksaa meillä vähemmän.

Suomalaiset myös suhtautuvat keskimääräistä positiivisemmin yrittäjiin, jotka aloittavat yritystoiminnan uudelleen epäonnistuttuaan kerran.