X

Opon työ on mahdollisuuksien etsimistä

Vuoden opo vuosimallia 2020 on Tarja Juurakko-Koskinen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hän toimii tällä hetkellä HAMKissa kestävän kehityksen koulutuksen opinto-ohjaajana.

Tämän vuosikymmenen ensimmäisen vuoden opon valinta on siinä mielessä historiallinen, että tittelin haltijaksi valittu Juurakko-Koskinen on Suomen ensimmäinen maisteritutkinnon tehnyt opinto-ohjaaja. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta vuonna 1993 oppilaanohjauksen koulutusohjelmasta. Ennen Juurakko-Koskisen vuosikurssia ei ollut mahdollista tehdä maisteriopintoja opinto-ohjauksesta.

Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä on ehtinyt tapahtua paljon ja samalla muuttua kovin vähän.

”Nuorten kysymykset ovat samanlaisia kuin aiemminkin, eikä heidän kohtaamisensa ole muuttunut mihinkään. Digitaalisuus on tietenkin muuttanut paljon, mutta se on lähinnä meidän opojen näkökulmasta niin, nuorillehan digitaalisuus ei ole muutosta”, Juurakko-Koskinen kertoo.

”Isoin muutos on kysymyksenasettelussa: Mitä sinusta tulee seuraavaksi?”

Korkea-asteelle kaivataan enemmän ohjausta

Korkea-aste eroaa peruskoulusta ja toisesta asteesta ohjauksen osalta paljonkin. Monessa korkeakoulussa ei ole opinto-ohjaajia ollenkaan, vaan tehtävä on enemmän hallinnollinen ja sitä hoitavat opettajat oman työnsä ohella. Samalla opiskelijoiden taustat vaihtelevat paljonkin.

”Minulla on ohjattavana 19–60-vuotiaita opiskelijoita, joista moni on alanvaihtajia ja erilaisia työuria jo tehneitä. Opintopolkujen rakentaminen on todella henkilökohtaista, ohjausta annetaan myös verkkoyhteyden avulla ja aikaa käytetään myös ammatillisen identiteetin pohtimiseen.”

Juurakko-Koskisen mukaan korkea-asteella olisi hirveästi tehtävää ohjauksen osalta. Työ on kuitenkin erittäin palkitsevaa.

”Välillä olo on ollut ihan next-to-God. En ole missään saanut aiemmin näin paljon kiitosta omasta työstäni. Olen nyt urani huipulla, ainakin jos ajattelen opiskelijoilta saatua palautetta.”

Ohjaus on keino keskeyttämisten ehkäisyyn

Juurakko-Koskinen on tehnyt urallaan myös syrjäytymistä ehkäiseviä hankkeita. Niistä on tullut hänen työskentelynsä myötä ohjauksellisia hankkeita.

”Mahdollisuuksien löytäminen on opon työssä olennaisin asia. Jokaiselle nuorelle pitää löytää mahdollisuuksia ja luoda uskoa tulevaan. Kaikkein hienointa on, kun yhdessä nuoren kanssa löydetään jokin mahdollisuus tai vaihtoehto, joka kiinnostaa nuorta oikeasti.”

Keskeyttämisten ehkäisyyn ammatillisella puolella Juurakko-Koskinen kehitti yhdessä psykologi Aapo Puskalan kanssa helppokäyttöisen työkalun, keskeyttämisen kuumemittarin, jolla opiskelija voi itse testata, miten opinnoissa sujuu. Mittari antaa arvion yleistilanteesta ja ohjaa olemaan yhteydessä oikeisiin tahoihin, jos jokin opintojen osa-alue sakkaa.

”Ideana on, että testi auttaa nuorta näkemään, sujuuko opinnot vai pitääkö ottaa yhteyttää ihmiseen, joka voisi auttaa. Testin tekeminen ei tee asioita nuoren puolesta, mutta antaa vinkkejä, miten edetä tilanteesta eteenpäin”, vuoden 2020 opo kommentoi.

Katse työelämään

Jos Tarja Juurakko-Koskinen saisi päättää, opinto-ohjauksella varmistettaisiin nuorten työelämäkokemukset.

”Jokaiselle nuorelle pitää antaa mahdollisuus arvokkaaseen työelämäkokemukseen. Sen pitäisi olla selviö, että kaikki pääsevät kokeilemaan työelämää ja saavat siellä myös ohjausta. Olisi hyvä, ettei kokemus olisi pelkkä päivän kurkistus, vaan aito kokemus siitä, että nuoria arvostetaan tulevaisuuden työntekijöinä”, Juurakko-Koskinen toteaa.

”Jokaisella on jokin vahvuus. Jos saa nuorena pärjäämisen kokemuksen, se kantaa pitkälle elämässä.”