X

Nuoret tulevaisuutensa äärellä

Liisa Tenhunen-RuotsalainenTulevaisuus on nuorissa. Tämä vanha totuus pitää paikkansa ehkä paremmin kuin koskaan. Yhteiskunnan talous on tiukalla ja leikkaukset kohdistuvat koulutukseen. Työelämästä kantautuvat yt-uutiset ja uhkakuvat robotisaation myötä katoavista työpaikoista eivät auta luomaan nuorille positiivista tulevaisuuskuvaa.

Kysyimme helmikuussa peruskoululaisilta ja lukiolaisilta, millaisia jatko-opintosuunnitelmia heillä on, ja mitä he ajattelevat työelämästä. Saimme yli 7 700 vastausta. Vastanneiden ennätysmäärä kertoo, että tulevaisuus mietityttää ja kiinnostaa nuoria.

Epävarmuus ajaa pohtimaan välivuotta

Jo kärkeen voi kumota sen käsityksen, että nuoret olisivat pullamössösukupolvea. Päinvastoin.  Nuoret ottavat opiskelu- ja uravalinnat liiankin vakavasti. Varsinkin tytöt kokevat lukioajan niin raskaana, että jättävät hakematta jatko-opintoihin valmistumiskeväänä. Kaiken kaikkiaan runsas neljännes lukiolaisista aikoo pitää välivuoden, tytöistä 33 prosenttia, pojista 15.

Ovatko välivuodet sitten hyvä vai huono asia? Riippuu vastaajasta. Julkisuudessa asia on noussut esille korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Ylioppilastutkinnon tulosten ja pääsykokeiden yhdistäminen olisi kansantaloudellisesti järkevää. Sujuvalla siirtymisellä lukiosta jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään jatkettaisiin työuria helposti niiden alkupäässä. Toki portti korkea-asteelle pitää olla auki myös ammatillisen toisen asteen väylää käyttäville.

Välivuosi voi olla henkisen kasvun aikaa jos sen hyödyntää vaikkapa tekemällä töitä. Silloin ikään kuin kypsytään aikuisuuteen, ja opitaan elämässä tärkeitä taitoja. Lähes puolet Kun koulu loppuu -tutkimukseen vastanneista ilmoittaakin menevänsä lukion jälkeen töihin.

Valitettavasti töiden saaminen pelkän valkolakin avulla ei ole itsestään selvää. Töitä on vähän tarjolla, ja ilman alan koulutusta niiden saaminen on vaikeaa.

Työelämä innostaa ja stressaa yhtä aikaa

Välivuosi voi olla myös merkki epäröinnistä. Nuoret yhdistävät työllistymisen ja työelämän pelkoon vääristä alavalinnoista. Jatko-opintoja halutaankin miettiä tarkkaan.

Nuorten mielikuvat toivetyöstä ovat hyvin varovaisia ja perinteisiä: he arvostavat ahkeruutta ja tunnollisuutta sekä unelmoivat ammateista kuten lääkäri tai opettaja. On hienoa huomata, että nuorilla on jalat maassa, mutta heiltä odottaisi enemmän ennakkoluulottomuutta.

Ilmiönä nuorten halu ”ottaa varman päälle” on mielenkiintoinen. Nuoruuteen kuuluu heittäytyminen. Harva nuori ajattelee koulutusta ja työuraa kokonaisuutena, eläkkeelle asti ulottuvana jatkumona. Nuoret kuitenkin stressaantuvat työelämästä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ovatko puheet työurien pidennyksistä ja muut tehokkuusvaatimukset ajaneet nuoret liian ahtaisiin karsinoihin alan valinnassa ja saaneet heidät luopumaan työhön liittyvistä unelmista?

Valtava tarve työelämätiedolle

Me vanhemmat voimme auttaa nuoria tekemään oman tulevaisuutensa kannalta oikeita ja kestäviä valintoja kertomalla työelämästä. Nimittäin yli puolet peruskoululaisista ja reilu 2/3 lukiolaisista toivoo kouluun lisää työelämätietoutta.

Huolestuttavaa on, että vaikka nuorten tiedonjano on ollut suuri jo usean vuoden ajan, tilanne näyttää pysyvän vuodesta toiseen samana. Miksi nuoria ei kuulla tässä asiassa? Kuinka korkeaksi prosenttilukujen täytyy nousta, ennen kuin alamme tuoda työelämästä kannustavaa ja realistista tietoa kouluihin?

Nuorten toivelistalla ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikissa oppiaineissa. Myös koulu ja koti muodostavat omat kanavansa, joissa yhteyksien pitää toimia ja ajantasaisen sekä kannustavan tiedon välittyä.

Vastuu nuorista on meillä kaikilla

Suomen taloustilanne on ollut vuosia haastava. Silti monilla organisaatioilla menee kohtalaisen hyvin. Huonojen uutisten vallatessa mediatilaa aikuisten vastuu on välittää työhön liittyviä positiivisia tarinoita ja puhua työelämän hyvistä puolista ääneen nuorille.

Nuoren saa motivoitumaan työelämästä samoilla aineksilla kuin jokaisen meistä. Antamalla nuoren tuntea itsensä tarpeelliseksi ja kunnioitetuksi, kuuntelemalla häntä. Aika perusjuttuja.

Kun koulu loppuu 2016- tutkimuksen tulokset sekä asiantuntijoiden näkökulmat tuloksiin ovat kokonaisuudessaan luettavissa Nuorten unelmia -julkaisussa. Tutkimuksen yhteenveto löytyy osoitteessa www.tat.fi/materiaalit. Samasta verkko-osoitteesta voi myös ladata itselleen Nuorten unelmia -julkaisun.

 

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kirjoittaja on kaikista nuorten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvistä asioista kiinnostunut opetuksen kehittämisen konkari, jonka vapaa-aika kuluu neljän lapsenlapsen kanssa.

Seuraa Liisaa Twitterissä: @LiisaTenhunenRu