X

Miten opettaa peruskoululaisille oman talouden hallintaa?

Vierasbloggaajamme Marilla Kortesalmi ja Panu Kalmi kirjoittavat opettajille suunnatusta talousopetuksen täydennyskoulutuksesta.

Kuva tietokoneen ruudulta etäpalaverissa

Vaasan yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat järjestäneet oman talouden hallinnan opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta peruskoulun opettajille syksystä 2019 lähtien. Kurssin tarve syntyi siitä havainnosta, että opettajille on tarjolla talouteen liittyvää täydennyskoulutusta niukasti. Täydennyskoulutuksen tarve on kuitenkin varsin suuri, koska erityisesti luokanopettajilla on ollut vain vähän talouteen liittyvää koulutusta omissa opinnoissaan. Kurssilla keskitytään omaan ja perheen talouden pedagogiikkaan, koska nämä ovat läpileikkaava teema sekä ala- että yläkouluissa. Alakoulun talousopetus koostuu nimenomaan perheen ja arjen talousopetuksen teemoista.

Kokemuksia kurssin opetuksesta on nyt sekä lähi- että etätoteutuksena. Etätoteutus syksyllä 2020 oli sellaiseksi etukäteen suunniteltu, eikä syntynyt reaktiona pandemiatilanteeseen. Etätoteutus osoittautui lähitoteutuksia suositummaksi. Kokemukset ennen pandemiaa osoittivat, että opettajien oli vaikea sovittaa työajalla tapahtuvaa opetusta kalenteriinsa ja useissa kaupungeissa sijaisten saaminen koulutuksen ajaksi oli haastavaa. Työajan jälkeen toteutettuun etäopetukseen opettajien oli helpompi osallistua. Etätoteutus tavoitti opettajia ympäri Suomea, kurssille osallistuttiin niin Saaristomeren kunnista kuin pohjoisesta Lapistakin.

Kurssin teemoina pelillisyys, arjen talous ja vastuullinen taloudellinen toiminta

Kurssi koostui kolmesta eri moduulista, jotka olivat pelilliset menetelmät, arjen ja kodin talous sekä vastuullinen taloudellinen toiminta. Pelillisyys oli menetelmällinen teema, ja pelillisyyttä hyödynnettiin myös kahden muun moduulin sisältöjen opetussuunnitelmissa. Pelillisiin menetelmiin liittyvät suunnitelmat saattoivat kuitenkin olla myös muista teemoista, eikä aihepiirien suunnitelmien ollut pakko sisältää pelillisiä elementtejä. Yhdessä nämä teemat muodostivat luontevan kokonaisuuden.

Kurssin kokoontumiskerrat koostuivat luennoista ja työpajoista. Luentoja pidettiin kolme kurssia kohden, yksi kustakin aiheesta. Kurssin opettajat pitivät nämä luennot. Niiden jälkeen käytiin keskusteluja aiheesta ryhmissä.

Työpajoissa kurssin vetäjät esittelivät ensin esimerkkituntisuunnitelmia, joissa yhdistettiin sekä opetussuunnitelman että yleisiä taloustieteen oppimistavoitteet. Tämän jälkeen opettajat suunnittelivat omia toteutuksiaan ensin itsenäisesti ja sitten pienissä ryhmissä keskustellen. Työpajan tavoitteena oli, että jokainen osallistuja saisi ideoita kokeiltavaksi omassa opetuksessa. Kokeiluun oli aikaa noin kaksi viikkoa ja tämän jälkeen opettajat raportoivat niistä ja kokemuksistaan kurssin Moodle -alustalle. Muut kurssilaiset ja kurssin vetäjät kommentoivat suunnitelmia.

Ryhmätöitä kurssilla sovellettiin kahdella eri tavalla. Zoom-sessioiden aikana muodostettiin satunnaisia ryhmiä, joihin saattoi tulla eri aineiden opettajia. Kirjallisten töiden kommentoinnissa taas pyrittiin saada kommentteja saman aineen ja koulutustason (ala- tai yläkoulu) opettajalta. Ryhmät loivat kurssille yhteisöllisyyttä, joka on verkkokursseissa erityisen tärkeää. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että yksittäiset opetusideat innostivat muitakin osallistujia kokeilemaan ja soveltamaan niitä.

Kurssin avulla madallettiin oppiaineiden välisiä raja-aitoja talousopetuksessa

Yksi kurssin keskeinen teema oli myös oppiaineiden rajat ylittävä ilmiölähtöinen opetus. Tämän vuoksi me kurssin vetäjät koimme tärkeänä, että ryhmätöissä päästiin keskustelemaan myös muiden kuin oman aineen opettajien kanssa. Tätä mahdollisuutta myös arvostettiin. Kurssipalautteen perusteella opettajat innostuivat tekemään yhteistyötä omissa kouluissaan eri aineenopettajien kanssa opettaessaan talouteen liittyviä sisältöjä.

Kurssiin osallistuvia opettajia pyydettiin myös levittämään kurssilla opittuja taitoja kouluissaan. Loppupalautuksessa pyysimme heitä kertomaan siitä, miten he olivat näitä asioita edistäneet. Levitystyö vaihteli epäformaaleista opettajahuonekeskusteluista hyvinkin edistyneeseen vertaiskoulutukseen. Jälkimmäinen toteutui hyvin sellaisessa koulussa, joissa on systemaattisesti edistetty oppiaineiden välisen yhteistyön rakentamista. Opettajat pitivät yhteistyötä tärkeänä, mutta kommentoivat sen olevan kiireisessä opetusarjessa usein hyvin haastavaa. Toteutuakseen aineiden välinen yhteistyö vaatiikin resursseja.

Kurssipalautteessa kiiteltiin kurssin yhteisöllisyyttä ja hyvää henkeä. Opettajat saivat toisiltaan vertaistukea sekä keskusteluissa, tuntisuunnitelmien laatimisessa että kirjallisten töiden palautteissa. Kurssin keskeytysprosentti jäi verkkototeutuksessa poikkeuksellisen matalaksi, joskin jokunen opettaja joutui jättämään kurssin kesken pandemian aiheuttaman työmäärän lisäyksen vuoksi.

Opiskelijat kokivat opettajien valmisteleman materiaalin hyvin valmistelluksi ja ajatuksia herättäväksi. Kurssin rakenne koettiin hyväksi ja selkeäksi, ja aiheet ajankohtaisiksi.

Marilla Kortesalmi on liiketaloustieteen lehtori Laurea-ammattikorkeakoulussa. Kurssin toteutukseen osallistuivat myös projektitutkija Saija Alanko Vaasan yliopistosta ja hankeasiantuntijat Maria Kankkonen (lähitoteutus) ja Juha Leskinen (verkkototeutus) Laurea-ammattikorkeakoulusta. Koulutusta on rahoittanut Opetushallitus. Verkko-opetuskurssi järjestetään keväällä 2021 17.3–26.5. välisenä aikana, ja se on osallistujille maksuton.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Blogi on julkaistu myös Vaasan yliopiston sivustolla Taloudesta ilman kyyneliä -blogisarjassa.