X

Maksuton toinen aste puhututtaa oppilaitosten johtajia

Elokuussa oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen koulutuksesta tulee maksutonta alle 18-vuotiaille nuorille. Kutsuimme kaksi rehtoria, Maija Aaltolan Espoon seudun koulutusyhtymä Omniasta sekä Kimmo Laitisen Kaarinan lukiosta keskustelemaan TATin johtajan Liisa Tenhunen-Ruotsalaisen kanssa siitä, miten tuleva muutos näkyy johtajan arjessa.

TAT on jo vuosia kehittänyt ja tarjonnut erilaisia oppimateriaaleja ja oppimiskokonaisuuksia toiselle asteelle. Palveluiden suunnittelun lähtökohtana ovat aina olleet maksuttomuus sekä vahva pedagoginen tausta. Syksystä lähtien ilmaisina tarjottavien oppimateriaalien merkitys nousee uuteen arvoon, sillä oppilaitosten pitää taata toisen asteen maksuttomuus jokaiselle oppivelvolliselle.

– Meiltä kysytään nyt, häviääkö niin sanottu kilpailuetumme, kun kaiken muunkin oppimateriaalin tulee olla maksutonta. Päinvastoin. Uskon, että arvostus voi nousta vielä enemmän, sillä nyt kaikki palveluntarjoajat samalla viivalla, sanoo Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Tiukka aikataulu tuo taloudenhallintaan uusia kysymyksiä

Kaarinan lukiossa syksyn maksuttomaan opiskeluun valmistaudutaan askel kerrallaan.

– Opettajakunta joutuu kohtamaan uusia haasteita, sillä talous tulee jossain kohtaa vastaan. Vastuu oppimateriaalista on nyt kouluilla, toteaa Kimmo Laitinen.

Laitisen mukaan tiukkaa voi tulla erityisesti, kun koronarahoja aletaan maksaa takaisin. Mietittävänä on myös esimerkiksi se, että oppikirjoja pitää alkaa jakamaan samalla tavalla kuin peruskoulun puolella.

Espoon Omniassa puolestaan on pohdittu, onko tärkeämpää tehdä tarkalleen samalla tavalla kuin ennen ja noudattaa lain kirjainta, vaiko hyödyntää muutoksen tuomat mahdollisuudet.

– Haluamme mahdollistaa koulutuksen entistä suuremmalle opiskelijaryhmälle. Pelkkä raha ei ohjaa toimintaa, vaan viisaasti suunnitellen voimme tehdä myös uusia ratkaisuja niin, että myös talous pysyy kurissa, kuvailee Maija Aaltola.

Aikataulu on kuitenkin hyvin kireä. Aaltolan mukaan oppilaitokset olisivat tarvinneet edes puoli vuotta enemmän aikaa valmistautua muutokseen.

Kohti yhdenvertaisempaa opetusta

Maija Aaltola puhuu paljon yhdenvertaisuudesta.

– Mitä enemmän tarjotaan yhteiskäyttöistä hyvää materiaalia, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Aaltola kertoo, että ulkomaalaisten opiskelijoiden huomioon ottaminen on lisännyt tarvetta sille, että oppimateriaali on pääosin yhteiskäyttöistä ja digitaalista. Lisäksi, lukiosta poiketen, ammatillisella puolella on syksyllä aloittavia uusia oppivelvollisia melko pieni osa.

– Emme voi säilyttää kahta kuplaa, jossa toiset saavat materiaalit ilmaiseksi ja toiset maksavat niistä. Parasta olisi, että voisimme tarjota ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikille saman materiaalin. Kokonaisuutta on mietittävä laajasti, jotta rahat toimintaan voidaan ohjata jostakin olemassa olevasta toiminnasta uudenlaiseen.

Kimmo Laitinen pohtii yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti kuntien ja alueiden välillä.

– Meillä opettajat saavat opettaa haluamallaan materiaalilla. Piikki on niin sanotusti pitkään auki. Kaikkialla ei ole näin hyvä tilanne.

Oppilaitosten kilpailutilanne muuttuu

Kunnat ja oppilaitokset ovat tehneet yhteistyötä maksuttomuuteen valmistautuessa eri tavoin. Kaarinassa tarvetta uudenlaiseen yhteistyöhön ei vielä olla havaittu.

– Oppimateriaalien tuottajat ovat olleet erikseen kuhunkin kuntaan ja kouluun innokkaasti yhteydessä, Kimmo Laitinen kertoo.

Maija Aaltola kertoo, että pääkaupunkiseudulla on oma ryhmä, joka miettii muun muassa maksuttoman toisen asteen aiheuttamia muutoksia.

– Maksuttomuudesta voi tulla tahaton kilpailutekijä, mikäli jossakin oppilaitoksessa saa maksuttomasti jotakin sellaista, mitä toisaalla ei saa. Tämä ei ole toivottava kehitys, Aaltola painottaa.

– Johtamisenkin kannalta olisi hyvä, että oppivelvollisuusuudistukseen saadaan liitettyä positiivisia mielikuvia, Aaltola toteaa.

Jaksaminen kortilla

Kimmo Laitinen myöntää, että koronan ja jatkuvien muutosten aika on ollut koko rehtorikunnalle raskasta. Maksuton toinen aste ei hänen mukaansa nouse erikseen esille muiden isojen asioiden joukossa.

– Epävarmuudessa eläminen ja jatkuva varpaillaan olo stressaavat, puhelin on päällä myös viikonloppuisin. Riittävä uni ja liikkuminen ovat tärkeitä asioita, Laitinen muistuttaa.

Myös Aaltola kertoo, että työn määrä on valtava. Oman jaksamisen lisäksi johtajat stressaavat koko koulun jaksamista.

– Yllättävän hyvin rehtorit silti sanovat jaksaneensa. Johdossa on hyväkuntoista ja itsestään huolta pitävää porukkaa, Aaltola sanoo.

Digitaalisen materiaalin käyttö kasvussa

Siirtymä painetusta materiaalista sähköiseen on yksi koulumaailmaa puhuttavista teemoista.

Kuten monessa muussakin oppilaitoksessa, Kaarinan lukiossa ollaan menossa digitaalisuuden suuntaan. Korona-aika on ollut todellinen buusteri digitaalisten materiaalien käytölle. Nykyisellään painetun ja digitaalisen materiaalin suhde on noin puolet ja puolet.

Espoossa digitaalisen materiaalin käyttö on Maija Aaltolan mukaan yllättävän suurta, noin suhteessa 80/20 digitaalisuuden eduksi.

– Opettajia pitäisi ohjata entistä enemmän käyttämään sähköisiä yhteismateriaaleja. Mitä yhtenäisempää materiaali on, sitä helpommin myös kollegat voivat antaa toistensa opiskelijoille tehtäviä. Tämä on tärkeää myös siksi, että on olemassa hyvin erilaisia oppijoita, Aaltola toteaa.

Keskustelun lopuksi Maija Aaltola haluaa nostaa vielä esille kaksoistutkinnon.

– Varsinkin pienemmissä oppilaitoksissa maksuttomuus saattaa vaikuttaa tilanteeseen niin, että kaksoistutkintoa ei enää suositella. Yhteistyö lukion ja ammatillisen välillä on ollut hyvää ja siihen tulisi panostaa myös jatkossa, Aaltola muistuttaa.