X

Koulut ja oppiminen yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä

Liisa Tenhunen-RuotsalainenKoulut ovat alkamassa. Se näkyy mediassa kouluun liittyvien juttujen määrän lisääntymisenä. Hyvä niin. Ei ole tärkeämpää asiaa kuin olla kiinnostunut meidän kaikkien tulevaisuudesta. Tulevaisuus tehdään kouluissa.

Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan oppimistulokset ovat heikentyneet. Pisa-hybris on vaarassa. Suomalaiset nuoret suoriutuvat peruskoulusta entistä huonommin tuloksin. Pahinta on, että peruskoulun kulmakivi – tasa-arvoinen opetus – on murenemassa.

Eriarvoistuminen näkyy sukupuolten välisten oppimistulosten, alueiden välisten sekä sosio-ekonomisten erojen kasvamisena.  Erot nuorten, varsinkin tyttöjen ja poikien, välisissä taidoissa voivat ovat hyvinkin suuria. Esimerkiksi lukemisen osalta ero on puolentoista vuoden pituinen. Tyttöjen ollessa lukemisessa yhdeksännellä luokalla, samanikäiset pojat ovat vasta seitsemännellä!

Käytännössä tulokset kertovat, että vanhempien koulutustausta ja maantieteellinen asuinpaikka vaikuttavat nuoren tulevaisuuteen. Kuulostaa luokkayhteiskunnalta. Ei siltä Suomelta, mikä juhlii 100-vuotista itsenäisyyden taivaltaan.

Itsenäisyyden ja loistokkaan historiamme on mahdollistanut yleinen oppivelvollisuus, lupa käydä koulua. Koulun käynnin yleistyessä suomalaisten koulutustaso nousi, ja oli vaikuttamassa osaamistason nousun myötä taloudellisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tältä pohjalta ovat nousseet Nokia, Kone ja uudet Supercellit.

Nyt hiellä ja työllä, ennakkoluulottomalla rohkeudella tehtyjen uudistusten kehittäminen ja käyttöönotto on murenemassa. Valtaosalla nuorilla menee vielä hyvin koulussa, mutta meidän on jo reagoitava hälytyskellojen sointiin. Uudet käyttöönotettavat opetussuunnitelmat ovat entistäkin tärkeämpiä. Suorastaan Suomen seuraavan sadan vuoden kohtalon asia!

Uudet opetussuunnitelmat sisältävät työkalut, jotka palauttavat nuorten kiinnostuksen oppimiseen. Monipuoliset opetusmenetelmät – yksilön parempi huomioiminen ja opettajien välisen yhteistyön lisääntyminen ilmiöpohjaisen oppimisen kautta – vaikuttavat myös opettajan työhön ja rooliin luokassa.

Nuorten lailla opettajat kaipaavat motivaatiota ja tukea uudistaa opetustaan. Samanaikaisesti opettajien mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ovat huonommat kuin koskaan. Kuinka oppimisen vallankumous on mahdollista saada aikaan?

Päivän hyvä uutinen oli, että 97 prosenttia peruskoulun jälkeen koulutukseen hakeutuneista, on saanut koulutuspaikan. Enää koulutus – korkeakoulutasoinenkaan  tutkinto – ei takaa automaattisesti työtä. Mutta ilman koulutusta mahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Kodin ja meidän muiden nuorten keskuudessa olevien aikuisten tehtävä on valaa nuoriin tulevaisuususkoa. Jos se menee, menee kaikki sen mukana.

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kirjoittaja on kaikista nuorten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvistä asioista kiinnostunut opetuksen kehittämisen konkari, jonka vapaa-aika kuluu neljän lapsenlapsen kanssa.

Seuraa Liisaa Twitterissä: @LiisaTenhunenRu