X

Korkeakoulutus kiinnostaa amiksia

Kunnianhimo yhdistää yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoita – heillä on koulutusasteesta ja -paikasta riippumatta kova halu päästä mukaan työelämään. Jatko-opintovalinnat tuntuvat vaikeilta erityisesti lukiolaisista.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista jopa 48 prosenttia aikoo hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan nykyisten opintojensa jälkeen. Jatko-opintoihin ei kuitenkaan kannusteta aktiivisesti: ohjaus kotona ja koulussa on selvästi vähäisempää kuin lukio-opiskelijoilla. Lukiolaisten kiinnostus ammattikorkeakouluopintoja kohtaan on laskenut vuosi vuodelta. Heistä enää 36 prosenttia on kiinnostunut ammattikorkeakoulusta, kun taas yliopisto kiinnostaa 81 prosenttia. Ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnostavuudessa on nyt suurin 10 vuoden mittaushistorian aikana. Tulokset selviävät tuoreesta Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksesta.

”Nuoret ovat tietoisia siitä, että lukio ei ole ainoa reitti korkeakouluopintoihin. Ammatillista tutkintoa suorittavat arvostavat koulutusta ja ovat opinnoissaan kunnianhimoisia: suuri osa haluaa korkeakoulututkinnon. Tutkimustulosten valossa ammattiin opiskelevat ovatkin entistä tärkeämpi kohderyhmä ammattikorkeakouluille”, kommentoi T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen.

Lukiolaiset ovat hukassa jatko-opintojensa suhteen

Suurin osa lukiolaisista tekee jatko-opintovalintansa kolmantena opiskeluvuonnaan. Huolestuttavaa on se, että jopa neljännes kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoista ei ollut tehnyt päätöstä vielä ollenkaan lukion päättyessä. Välivuoden suosio oli lukiolaisten keskuudessa mittaushistorian korkein: jopa 30 prosenttia vastaajista aikoi pitää lukio-opintojen jälkeen välivuoden.

”Lukio on paikka, jonne suurin osa hakeutuu, kun ei tiedä tai osaa päättää, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Valitettavasti neljännes jää lukion aikanakin ilman vastausta, eikä tiedä mihin suuntaa. Nämä opiskelijat tarvitsisivat erityistä tukea ja ohjausta jo lukioaikana ja myös sen jälkeen. Muuten he ovat niitä, jotka löytyvät alle 30-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten listoilta”, kertoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellinen tiedotustoimisto TATista.

Lukiolaiset stressaavat tulevaisuuttaan, koulumenestystään ja valintojaan enemmän kuin yläkouluikäiset tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret.

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 11 335 nuorta. Ammattiin opiskelevat nuoret olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana tutkittavana kohderyhmänä. Tutkimuksen toteutti Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Lue lisää: kunkoululoppuu.fi/tutkimus

Lisätietoja:

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
040 545 2198 / liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi

Reeta Sutinen
tutkimuspäällikkö, T-Media
040 511 9936 / reeta.sutinen(a)t-media.fi