X

Koripalloa ja kansantaloutta opettajankouluttajille

Rautaisannos maailmantaloutta ja sen vaikutuksia Suomeen. Toimivan joukkueen rakentamiseen ja johtamiseen tarvittavia oivalluksia. Opetuksen keinoja hieman toisella tavalla ajateltuna.

Parikymmentä opettajien kouluttajaa osallistui OK!Akatemiaan tällä kertaa.

Näitä aineksia oli tarjolla opettajankouluttajien ja talouden kohtaamispaikassa, OK!Akatemiassa. Akatemian ideana on lisätä vuorovaikutusta opettajakoulutuksen ja työelämän välille toisilta oppien ja kumppanuuksia luoden.

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin kuudetta kertaa järjestämä seminaari tarjosi ajankohtaista tietoa taloudesta ja yrityksistä. Ensimmäisenä päivänä osallistujat kävivät yritysvierailulla Tikkurila Oy:ssä tai lakitoimisto Fondia Oy:ssä ja purkivat vierailujen herättämät ajatukset ja kysymykset ryhmissä. Toisen seminaaripäivän voisi tiivistää neljäksi sanaksi: kansantaloutta, koripalloa, toisin tekemistä.

Taloudessa sahataan paikallaan

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila kuljetti kuulijat USA:n taloudesta Kiinaa sivuten EU-alueelle ja koukkasi sitten Venäjän kautta Suomeen. – Maailmantaloudessa menee itse asiassa kohtuullisesti. Mutta kun EU:lla ei mene hyvin, ei mene Suomellakaan. Suomea painaa se, että vienti EU:hun ei vedä, avainaloihin iski rakennemuutos ja Venäjän talous hyytyi jo viime vuonna, Urrila listasi.

– Suomen taloudessa ei näy nousun merkkejä. Ei tosin ole menty paljon alaspäinkään. Meillä sahataan paikallaan, kun muut ovat alkaneet nousta.

Nopea nousu taitaa olla toiveajattelua

Kustannukset suhteessa talouden tuottavuuteen ovat karanneet käsistä, Urrila selitti. Kyse ei siis ole yksinomaan palkoista, mutta heikko tuottavuuskehitys vaatii kovaa kustannusmalttia. – Nopein tie nousuun olisi uusi toimiala, jonka tuotteita tai palveluita kysyttäisiin kovasti, joka kasvaisi nopeasti ja tuottaisi hyvin. Valitettavasti sellaisen odottaminen taitaa olla toiveajattelua.

Tunne ihminen, tiedät vahvuudet

Susijengin eli Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann kertoi joukkueen matkasta haastajan roolista voittoihin. Edessä ovat MM-kisat, eivätkä koripallon suurvallat pelota. Pienin askelin, voitto voitolta, on kasvatettu sekä yksittäisten pelaajien että koko joukkueen itseluottamusta. Se edellyttää ihmisten tuntemista.

–  Meitä valmentajia kiinnostavat pelaajien vahvuudet, eivät heikkoudet. Joukkueessa jokaisella on erilaisia käyttäytymismalleja. Yksilöt pitää tuntea ja tietää, miten kukin toimii ja reagoi. Missä roolissa kunkin käyttäytymismalli auttaa parhaiten kokonaisuutta?

Miksi teet, mitä teet?

Ihmiset pitää ottaa huomioon yksilöinä, sanoi Dettmann. Pitää myös tietää, mikä kutakin motivoi. Miksi pelaat koripalloa? Miksi olet töissä juuri täällä? Miksi teet juuri tätä? Mikä on sinun käsityksesi yhteisestä toiminnasta?

– Kannattaa miettiä sitä, ja kysyä toisilta. Se on aivan oleellinen kysymys, sillä ihmisillä voi olla aivan erilaiset käsitykset perusasioista.

Opeta toisin

Professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta kuvasi yhteisöllistä tapaa kehittää opetusta. Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa -kurssi on tapa kehittää aineenopettajien koulutusta. Kurssilla matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen opettajaopiskelijat pistettiin yhteisiin tiimeihin yritysten asiantuntijoiden ja koulujen opettajien kanssa. Tuloksena oli malli toiminnalliselle opintokäynnille yrityksissä – ja kaikki oppivat toisiltaan.

Mitä on yrittäjyys englannin tunnilla?

Miten yrittäjyyttä ja työelämätaitoja voi huomioida, kun opiskellaan tavallisia oppiaineita peruskoulussa ja lukiossa, kysyi Lapin yliopiston lehtori Lenita Hietanen tutkimushankkeessaan. Joukko englannin ja ruotsin opettajia pohti, mitä työelämä ja yrittäjyys niissä aineissa tarkoittavat.

– Syntyi listoja siitä, mitä toimintoja opettajan pitää mahdollistaa. Niitä ovat esimerkiksi itseohjautuva toiminta, vuorovaikutteisuus, toisten kohtaaminen. Mitä tätä heikentää? Vaikkapa tuntien liian tarkka suunnittelu.

……..

Syventäviä juttuja OK!Akatemian aiheista on tulossa TATin verkkopalveluun lähipäivinä.

Teksti ja kuvat: Riitta Gullman