X

Kolmannes nuorista voisi toimia yrittäjänä

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhtä paljon niin yläkoulussa kuin toisen asteen oppilaitoksessakin. Pojat ovat selvästi kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin tytöt. Kiinnostuksen puute on suurin este yrittäjyydelle.

Kolmannes suomalaisista yläkoululaisista voisi kuvitella toimivansa yrittäjänä. Yrittäjyys kiinnostaa huomattavasti enemmän poikia, sillä heistä noin 40 prosenttia näkee itsensä yrittäjänä, kun taas tytöistä vain neljännes vastasi samoin. Tulokset selviävät TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta.

Kaikkein innokkaimpia yrittäjyydestä ovat ne nuoret, joiden vanhemmista ainakin toinen toimii yrittäjänä. Heistä jopa 46 prosenttia ajattelee yrittäjyyden olevan heille vaihtoehto.

Vaihtelua yrittäjyysinnossa näkyy myös maakunnittain. Pohjois-Karjalassa on eniten yrittäjyydestä kiinnostuneita yläkouluikäisiä, noin 36 prosenttia, kun taas Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kiinnostuneita on vain neljännes.

”Maakuntien välisiä eroja voi selittää erilaiset panostukset yrittäjyyskasvatukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö koulujen, elinkeinoelämän ja yrittäjyyskasvatusta tekevien tahojen kesken on avainasemassa nuorten innostamisessa yrittäjyyden polulle. Valtakunnallisesti kolmannes nuorista on hyvä luku, mutta siihen ei saa tuudittautua – yrittäjyyskasvatus vaatii jatkuvuutta”, Yrityskylän johtaja Kaisa Koistinen kommentoi.

Kiinnostuksen puute esteenä, kevyt yrittäjätoiminta monelle mahdollisuus

Nuorten tärkeimmät esteet yrittäjyydelle ovat kiinnostuksen puute ja usko siihen, ettei menestyisi yrittäjänä. Ammatilliset opiskelijat nostivat kolmanneksi merkittävimmäksi syyksi myös sen, että yrittämisen aloittaminen koetaan vaikeaksi. Yläkoululaiset ja lukiolaiset taas painottivat yrittämisen riskiä.

”Ammatillisille opiskelijoille yrittäjäksi ryhtyminen on kartutetun osaamisen ansiosta lähellä ja siksi on surullista, jos aloittaminen koetaan vaikeaksi. Meidän yrittäjyyskasvattajien pitää lieventää nuorten epäonnistumisen pelkoa, jotta jokainen nuori uskaltaisi toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä”, Koistinen jatkaa.

Tutkimuksen mukaan reilu viidennes nuorista olisi valmis harjoittamaan kevyttä yrittäjätoimintaa opintojen ohella.

”Kevyt yrittäjätoiminta voi olla esimerkiksi kesällä aloitetun kesäyrityksen toiminnan jatkamista opintojen ohella. Yrittäminenhän on itsessään tietynlainen oppimisympäristö, joka tukee koulussa tapahtuvaa oppimista”, Koistinen sanoo.

 

Tutustu tarkemmin tuloksiin.