X

Hyvästi kauno, tervetuloa koodi!

Henrietta Kekäläiselle ja Otso Sorvettulalle ei näytetty peruskouluaikoina, mitä teknologialla voi tehdä. Nyt he ja neljä muuta nuorta ovat ottaneet tehtäväkseen viedä robotit kouluihin.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on LinkedIn0

Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Yhden taidon tarpeellisuuteen kuitenkin uskotaan: ohjelmointi tullaan lisäämään peruskoulujen opetussuunnitelmaan vuonna 2016.

– ”Piirrä sille viikset!”
– ”Hei, se toimii!!”
– ”Tää (robotti) ei osaa.”

Helsingin suomalaisella yhteiskoululla ohjelmoinnin opetus on jo täydessä vauhdissa. Siitä käy kiittäminen kuuden 19–26-vuotiaan pyörittämää Mehackit-organisaatiota ja rohkeita opettajia, jotka ovat halunneet tarttua mahdollisuuteen jo nyt.

– Halutaan olla se isoveli tai isosisko, joka vie koululaisia teknologian pariin, sanoo Mehackitin perustaja Henrietta Kekäläinen.

Ehkä vähän enemmänkin kuin isosisko. Kekäläinen ja kumppanit haluavat näyttää, että yhdistämällä teknologian ja luovuuden nuoret voivat tulevaisuudessa rakentaa mitä tahansa.

– Mä haluun nähdä mitä tapahtuu, jos päästään vaikuttamaan vaikka 1000 nuoren mielipiteisiin. Saada ne kelaamaan, että ne voi tehdä mitä vaan, Kekäläinen visioi.

Mehackitin työntekijöillä ei ole perinteisiä titteleitä. Kuvassa vasemmalta Henrietta Kekäläinen (Founder & Troublemaker), Reetta Heiskanen (Communications & Magic), Otso Sorvettula (Curriculum & Curiosity) ja Ida Honkanen (Operations & Chaos Management)

Mehackitin työntekijöillä ei ole perinteisiä titteleitä. Kuvassa vasemmalta Henrietta Kekäläinen (Founder & Troublemaker), Reetta Heiskanen (Communications & Magic), Otso Sorvettula (Curriculum & Curiosity) ja Ida Honkanen (Operations & Chaos Management)

Tyttöjen juttu

Vielä pari vuotta sitten huolehdittiin ääneen, miten naisia saisi houkuteltua ICT-alalle enemmän. Sattumaa tai ei, Mehackitin järjestämällä kurssilla kysymys kuuluu lähinnä: missä pojat?

12 osallistujasta tyttöjä on kymmenen.

Kurssin opetussisällön suunnitellut Teknillisen korkeakoulun kasvatti Otso Sorvettula ei lähde spekuloimaan, missä pojat luuraavat. Kurssista on kiinnostavampaakin puhuttavaa kuin sukupuoli.

– Meitä kiinnostaa herättää kiinnostus teknologiaan. Arkipäiväinen teknologia on kaikkien ulottuvilla, mutta miten saisi nuoret kiinnostumaan siitä muussakin kuin kuluttajan roolissa, Sorvettula asettelee.

Sorvettula puhuu myös omasta kokemuksestaan. Ohjelmointi ei lukion jälkeen ollut hänelle lainkaan tuttua. TKK:lla (nyk. Aalto Yliopisto) tietokoneiden maailma kuitenkin avautui.

– Koen sen tosi ilmaisuvoimaisena asiana, että voin luoda esimerkiksi verkkosivun ja julkaista sen sellaisena kuin haluan.

Tulevaisuus avautuu robotti kerrallaan

Tärkeää Mehackitin ja muiden koodilähettiläiden työssä on, että he avaavat nuorille tulevaisuuden mahdollisuuksia. Aivan niitä samoja mahdollisuuksia lähestyä maailmaa, joita muidenkin aineiden opiskelu avaa.

Mehackitin kurssin käyneet lukiolaiset pääsivät opettamaan 3. luokkalaisia. Tässä muovailuvahasta tehdään peliohjainta.

Mehackitin kurssin käyneet lukiolaiset pääsivät opettamaan 3. luokkalaisia. Tässä muovailuvahasta tehdään peliohjainta.

– Yksi opiskelija puki sen hyvin. Se sanoi, että lukee mielellään pari kurssia kemiaa ja historiaa, vaikkei todennäköisesti tarvitse niitä tulevaisuudessa. Nyt hän päätti kokeilla myös koodauskurssia vailla sen kummempia tavoitteita, Sorvettula kertoo.

Mehackitin kurssi Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa oli ensimmäinen laatuaan, muttei missään nimessä viimeinen. Seuraavaksi Mehackit valtaa viisi tamperelaista lukiota. Sielläkin monesta ei-teknisestä ihmisestä tulee yhtäkkiä vähän teknisempi. Vaikkei olisi koskaan koodannut, on todennäköisesti kahden viikon päästä rakentanut liikkuvan robotin.

Aika hauskaltahan se tuntuu. Maassamme lisääntyy jatkuvasti sellainen väestön osa, joka on rakentanut oman robotin.

 

Teksti: Riku Mattila, kuvat: Dora Cheffi-Arab