X

Digitaalisuus tuo lisäarvoa opetukseen, oikein ymmärrettynä

Antti Saari ja Janne Säntti kirjoittivat opetuksen digitalisointiin liittyvistä haasteista Helsingin sanomissa 7.9. He vieroksuivat teknologian tuputtamista kouluihin ylhäältä käsin sekä korostivat opettajien omaa arviota teknologian hyödyllisyydestä osana opetustaan.

On selvää, että suomalaisen koulutuksen korkea taso perustuu pitkälti korkeakoulutettuihin ja motivoituneisiin opettajiin. Tuota motivaatiota voi hyvin laskea se, että opettajien tapaan opettaa puututaan pakottavalla otteella ylhäältä alaspäin. Parhaassa tapauksessa opettaja löytää ja omaksuu mielekkään tavan sulauttaa digitaalisuutta osaksi omia opetuskäytäntöjä. Tarvittaessa tuettuna, mutta lopulta itseohjautuvasti. Entäpä kun näin ei syystä tai toisesta tapahdukaan?

Koulun tulee valmistaa oppilaita muuttuviin olosuhteisiin ja tulevaisuuteen. Tähän pyritään opetussuunnitelmilla, joilla myös turvataan koulutuksellista tasa-arvoa. Opetussuunnitelmien paikalliset tulkinnat tuovat joustavuutta ja tukevat opettajien pedagogista vapautta, mutta tämä ei kuitenkaan saa uhata opetussuunnitelman perusteiden päätavoitteiden toteutumista.

Ei voi olla tilannetta, että jollekin opetusryhmälle opetetaan digitaalisuuteen liittyviä valmiuksia ja toiselle ei. Tosiasia on myös, että samalla kun joissain kouluissa tehdään epäonnistuneita kokeiluja digitaalisten ratkaisujen kohdalla, toisaalla onnistutaan. Toimivat käytännöt tulisi saada jakoon ja osaksi paikallisia opetussuunnitelmia.

Mobiilin sosiodigitaalisuuden aikakaudella on vaikea ymmärtää Saaren ja Säntin väitettä ”digitalisaatio ei poista ajan ja paikan rajoituksia”. Digitalisaatio kouluissa voi mm. laajentaa opiskelua, tukea kontaktiopetusta ja yhteisöllistä tiedonrakentamista sekä luoda uudenlaisia verkostoja.

Esimerkiksi kirjoittaessani tätä seuraan samalla, kun lukio-opiskelijat Tukholmasta sekä Hämeenlinnasta käyvät yhdessä läpi samoja tehtäviä digitaalisessa oppimisympäristössä osana TATin Yrityselämän nuoret sukupolvet -hanketta. Etänä, ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvin näyttää luonnistuvan.

Yrityselämän nuoret sukupolvet -hankkeessa TAT tuottaa kahdeksan digitaalista kansainvälisen liiketoiminnan kurssia lukioon. Kurssit perustuvat viimeisimpiin pedagogisiin ratkaisuihin ja ammattilaisten tarjoamiin materiaaleihin oikeasta liike-elämästä.

Bloggaaja

Lauri Vaara

Pedagoginen asiantuntija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kirjoittaja on mahdollisuusmyönteinen oppimisintoilija, jolle huonekasvien hyvinvointi kertoo huoltajansa valmiudesta ylläpitää elämää.