X

Business-kurssien ensimmäiset palautteet julki

TATin Yrityselämän nuoret sukupolvet -kursseja on suorittanut jo noin tuhat lukiolaista Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Kurssikokonaisuuden pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara esitteli pilotoinnin ensimmäisiä tuloksia opetusteknologiaan keskittyvillä ITK-päivillä Hämeenlinnassa.

Kokonaisuudessaan tähänastiset tulokset kertovat siitä, että digitaalisille business-kursseille on suuri tarve ja ne on otettu innolla vastaan. 91 prosenttia opiskelijoista piti kurssien antia tärkeänä ja suosittelisi niitä muille opiskelijoille.

Kurssin tehtävätyypit on suunniteltu tukemaan oivaltavan oppimisen eri vaiheita.

Kurssin tehtävätyypit on suunniteltu tukemaan oivaltavan oppimisen eri vaiheita.

Visuaaliset tehtävät koukuttavat

Yhteenveto oppimisanalytiikasta paljasti, että kurssien sisällöt olivat olleet opiskelijoille hyvin kiinnostavia. Materiaaleista kiinnostavimpina pidettiin video- ja kuvatehtäviä. Eri tehtävätyypeistä opiskelijoita innostivat etenkin ankkuritehtävät, joiden tavoitteena on nimenomaan herättää mielenkiintoa. Kiinnostus soveltavia ja aineistotehtäviä kohtaan oli puolestaan matalampi, mikä Vaaran mukaan selittyy kyseisten tehtävätyyppien haastavuudella ja pituudella.

TAULUKKO 1: opiskelijoiden kiinnostus tehtävätyypittäin

TAULUKKO 1: opiskelijoiden kiinnostus tehtävätyypittäin

Vaara kertoo, että kurssien haastetasosta on käyty pilotoinnin aikana paljon keskustelua.

– Haastavuuden arviointi on jo itsessään vaikeaa: aihepiiri, digitaalinen oppimisalusta sekä näihin liittyvät työskentelytavat ovat monelle uusia. Lisäksi niin opettajat kuin opiskelijat tulevat kursseille hyvin eri lähtökohdista, mikä johtaa erilaisiin kokemuksiin haastetasosta ja tekemisen mielekkyydestä, Vaara kuvailee.

Tarve ohjaukselle on ollut kurssien alussa suurempi kuin lopussa. Opettajien mukaan työskentely on helpottunut, kun uusiin työskentelytapoihin on totuttu.

Business-opintojen konsepti vielä vieras suomalaisnuorille

Kurssipalautteen perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaiset opiskelijat pitävät sisältöjä yleisesti haastavampina kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja kanadalaiset opiskelijat.

– Tähän todennäköisesti vaikuttaa se, että business-opinnot eivät ole verrokkimaiden opiskelijoille niin vieraita kuin suomalaisille ja toisaalta Ruotsin ja Kanadan ympäröivä kulttuuri on jo lähtökohdiltaan ”kaupallisempi” kuin Suomessa, Vaara analysoi.

Mielenkiintoista on hänen mukaansa myös, että niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin opiskelijat suhtautuvat digitaaliseen oppimisalustaan kriittisemmin kuin kanadalaiset, joiden mielestä kurssien pohjaksi valittu Claned-oppimisalusta tuntui erittäin toimivalta ja innostavalta.

TAULUKKO 2: Tehtävien koettu haastavuus suhteessa koettuun pystyvyyteen

TAULUKKO 2: Tehtävien koettu haastavuus suhteessa koettuun pystyvyyteen

Opiskelijat arvioivat jokaisen yksittäisen kurssisisällön kohdalla koettua haastavuutta suhteessa koettuun pystyvyyteen. Tuloksista näkyy, että koettu haastavuus ja pystyvyys olivat keskimäärin hyvin tasapainossa ja oppimisen kannalta sopivalla tasolla.

– sisällöissä vuorottelevat myös haastavuudeltaan eritasoiset tehtävät. Jos opiskelijat olisivat opiskellessaan jatkuvasti oman osaamisensa äärirajoilla, olisivat kurssien sisällöt liian kuormittavia, toteaa Vaara.

Sanapilvi kertoo, mistä asioista opiskelijat keskustelevat tehtävien yhteydessä.

Sanapilvi kertoo, mistä asioista opiskelijat keskustelevat tehtävien yhteydessä.

Tehtävänantoja tulevaa työelämää silmällä pitäen

Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja oppimisorientaatiot käyvät ilmi sanallisesta palautteesta: samoja sisältöjä sekä kiitellään että kritisoidaan.

– Opiskelijat näyttävät arvostavan omaa kokemusmaailmaansa ja toisaalta todelliseen liiketoimintaan kytkeytyviä sisältöjä. Opiskelijat pitävät siitä, että voivat käyttää luovuuttaan ja toteuttaa harjoituksia yhdessä muiden kanssa. Myös sisältöjen vaihtelevuutta arvostetaan, Vaara luettelee.

Kehityskohteeksi näyttää puolestaan muodostuvan vaihtelevuuden tarve. Opiskelijat kaipaavat enemmän monipuolisuutta sekä työskentelyä tukevia teknisiä ratkaisuja oppimisalustalla. Osa harjoituksista koetaan myös liian kuormittaviksi mm. vieraskielisten taustamateriaalien suhteen.

– Taustamateriaalien valinta on ollut osittain tarkoituksellista, sillä työelämässä saattaa koska tahansa joutua tilanteeseen, jossa kieltä on vaihdettava, Vaara toteaa.

Pilotoinnin tulokset muodostuivat 12 lukion yhdistetystä oppimisanalytiikasta sekä sanallisesta kurssipalautteesta, jotka kerättiin syksyn 2016 aikana.

Lisätiedot: Lauri Vaara
Pedagoginen asiantuntija
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
lauri.vaara(a)tat.fi

Kuva: TAT / Jan Jernmark