X

71 % Yrityskylään osallistuneista nuorista näkee yrittäjien roolin keskeisenä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta

Valtaosa nuorista (68 %) näkee yrittäjät ja yrittäjyyden roolin keskeisenä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yrityskylän oppimiskokonaisuuden läpikäyneistä nuorista näin ajattelee vielä suurempi osa, yhteensä 71 prosenttia. Nuoret yhdistävät yrittäjyyden menestymiseen, mahdollisuuteen ansaita paljon ja vapauteen toteuttaa omia ideoita.

Nuoria Yrityskylä Yläkoulussa

Kaikkiaan 36 prosenttia TAT Nuorten tulevaisuusraportin vastaajista näkee yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuudensuuntanaan. Into yrittäjyyteen näyttäisi hieman hiipuvan yläkoulusta (37 %) toiselle asteelle siirryttäessä (ammatillinen 35 %, lukio 32 %). Suomea äidinkielenään puhuvista nuorista vain reilu kolmannes uskoo voivansa toimia yrittäjänä. Kaikissa muissa kieliryhmissä yrittäjyyteen suuntautuneita nuoria on yli 40 prosenttia. Asia käy ilmi Talous ja nuoret TATin Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimuksen yrittäjyystuloksista.

TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä pitää tärkeänä, että kaikki nuoret ymmärtävät yrittäjyyttä  ja yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnalle.

– Meillä on vahvaa näyttöä, että TATin tarjoama yrittäjyyskasvatus on tehokasta ja vaikuttavaa. Yrityskylän käyneiden nuorten tulokset yrittäjyyden merkityksen ymmärtämisessä ovat merkittävästi korkeampia kuin niiden nuorten, jotka eivät tätä oppimiskokonaisuutta ole kokeneet.

TAT Nuorten tulevaisuusraportin 15 000 vastaajasta yli 8 300 oli osallistunut Yrityskylä Alakouluun peruskoulun aikana. Yrityskylä oppimiskokonaisuuden suorittaneista 71 prosenttia ajatteli, että yrittäjyydellä ja yrityksillä on keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yrityskylä Alakoulu -kokemusta vaille jääneistä (n. 6 500 vastaajaa) vain 62 prosenttia ajatteli samoin.

– Teemme jatkuvasti töitä niin Yrityskylän laajentamiseksi kuin koko TATin koulupolun yrittäjyyspainotuksen kehittämiseksi niin, että jokainen nuori saa useita tilaisuuksia oppia keskeisiä työelämätaitoja ja yrittäjyyttä niin peruskoulussa kuin toisella asteella, Järvelä vakuuttaa.

Kahdenlaista yrittäjyyttä

Yrittäjyysorientoituneet nuoret voi jakaa tutkimustuloksen perusteella kahteen ryhmään: Materialistisesti ja ei-materialistisesti suuntautuneisiin.

Materialistisesti suuntautuneilla nuorilla on korostunut halu riskinottoon sekä vahva uraorientaatio, joka ohjaa heitä erityisesti pankki- ja rahoitusalalle. Ei-materialistisesti suuntautuneet nuoret ovat puolestaan useammin tyttöjä, joille suosituin tulevaisuuden ala on median ja viestinnän parissa. Heidän arvomaailmansa on universalistisempi.

Todennäköisin tulevaisuuden yrittäjä on riskinottohaluinen, omaa vapauttaan arvostava mies, jolle on tärkeää ansaita hyvin ja jolla on ollut nuorena urheilulajiharrastus. Epätodennäköisimmin yrittäjäksi ryhtyy puolestaan riskejä kaihtava nainen, jolle rahan sijaan ovat tärkeitä pehmeät arvot, ja joka on nuorena harrastanut taideaineita. 

Yrittäjyys tuntuu pojista luonnollisemmalta kuin tytöistä

Pojista lähes puolet (45 %) suhtautuu myönteisesti mahdolliseen yrittäjyyteen, kun taas tytöistä yrittäjyys innostaa vain lähes joka kolmatta (30 %).

Tytöille tärkeimmät syyt vierastaa yrittäjyyttä ovat, ettei yrittäjyys kiinnosta (65 %) ja ettei usko menestyvänsä yrittäjänä (58 %). Tytöt pelkäävät myös poikia useammin, että yrittäjyys veisi liikaa aikaa (49 %).

Yrittäjyydestä kiinnostuneita tyttöjä ja poikia erottaa muun muassa tyttöjen suurempi opiskelumyönteisyys ja vahvempi halu tehdä omien arvojen mukaista työtä.

TATin pedagogisen asiantuntijan Lauri Vaaran mielestä nuorten tulisi saada nähdä ja kuulla entistä monipuolisempia esimerkkejä yrittäjyydestä.

– Tuloksia tarkastellessa ei voi olla miettimättä sitä, että onko nuorten käsitys yrittäjyydestä ihan ajan tasalla. Nykyään yrittäjyys on niin paljon muutakin kuin valtaa, rahaa ja menestystä. Nuorille tulisi välittää kokonaisvaltaisempi ja humanistisempi näkemys yrittäjyydestä, Vaara muistuttaa.

Yrittäjyysorientoituneet nuoret hyödyntävät epävirallisia oppimisympäristöjä

Työelämään liittyvien tietojen ja taitojen oppimisessa yrittäjyysorientoituneet nuoret painottivat keskivertovastaajaa enemmän sosiaalista mediaa sekä harrastustoimintaa. Myös tuttavapiirin merkitys sosiaalisena oppimisympäristönä oli huomattava. Koulua he taas eivät nähneet yhtä tärkeänä oppimisympäristönä työelämävalmiuksien oppimisessa kuin muut vastaajat.

Eroja ilmeni myös harrastustoiminnassa, jossa yrittäjyysorientoituneilla nuorilla korostuivat tekniikkaan, tietotekniikkaan ja käsitöihin liittyvät harrastukset, kun taas yrittäjyyttä vierastavilla painottuivat enemmän kulttuuriin liittyvät aktiviteetit.

TAT Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.3.–1.4.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 939 nuorta, joista yläkoululaisia oli 11 486, lukiolaisia 2 168 ja ammatillisia opiskelijoita 1 285. Vastaajista tyttöjä oli 7 813 ja poikia 6 117. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta tutkimusyhtiö Insight360 Oy.

Lisätiedot

Talous ja nuoret TAT
Pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara
puh. 044 077 2373
lauri.vaara@tat.fi