Duuni - Pipo päähän ja menoksi (www.tat.fi)

Pipo päähän ja menoksi!
Vaateteollisuus

Ammatteja

jalkinetyöntekijä, kaavoittaja, kankaantarkastaja, kehrääjä, korjausompelija, koneenhoitaja, konekutoja, kutoja, kuvausjärjestelijä, laitosmies, leikkaaja, mallimestari, markkinointiassistentti, modisti, myyntipäällikkö, nahkatarviketyöntekijä, neuloja, ompelija, pukuompelija, sisäänostaja, somistaja, sukkaneuloja, suutari, teatteripuvustaja, tekstiilisuunnittelija, turkkuri, vaatesuunnittelija, vaatturi, verhoilija, vientipäällikkö, viestintäassistentti, viimeistelijä, värjäri

Yrityksiä
Anne Linnonmaa, Finlayson, Finnwear, Friitala-Fashion, Hellsten Flooring, Janita, J.W. Suominen, L-Fashion Group, Lipputehdas Finn Marin, Marimekko, M.A.S.I Company, Nanso, Oratop, Piippo, Reima, Ruskovilla, Sidoste, Suomen Höyhen, Tamfelt, Turo Tailor, Virke, Voglia, Helmi Vuorelma

Lisää tietoa
www.finatex.fi

Etusivu

Sähköistä meininkiä
-sähkö ja elektroniikkateollisuus

Etusivu uusiksi
-graafinen teollisuus

Hienot pelit ja vehkeet
-kone- ja metalliteollisuus

Voltteja ja voimaa
-energia-ala

Metsästä metsään
-metsäteollisuus

Teot puhuvat
-rakennusteollisuus

Herkkua ja jokapäiväistä leipää
-elintarviketeollisuus

Kännykänkuoria ja kynsilakkaa
-kemianteollisuus

Pipo päähän ja menoksi
-tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Tässä, olkaa hyvä!
-palvelualat

Haussa hyvä tyyppi
- minne mennä?

Miten töihin?
- työpaikkailmoitukset
- netistä tietoa
- hyvä hakemus ja cv

suunnittelija, suutari, puvustaja, pukuompelija, somistaja

Vähäväkisessä Suomen maassa ei pipoja ja popoja - eikä muitakaan jalkineita tai tekstiilejä hirveitä määriä kuluteta. Rajalliset kotimarkkinat ovat houkutelleet suomalaisyrityksiä laajemmille laitumille ja kysyntää onkin riittänyt.
Tällä hetkellä noin kahdeksankymmentä prosenttia tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteista kulkeutuu maan rajojen ulkopuolelle. Vahvoja alueita ovat talviulkoiluun ja muuhun vapaa-aikaan suunnitellut vaatteet ja asusteet, valtteja hyvät ja kestävät materiaalit, toimivuus ja laatu.

Keisarin uusi
puettava teknologia
Mikko Malmivaara, 26,
tekninen vaatetussuunnittelija,
Clothing+

Mikko Malmivaara aloitti vaatetussuunnittelijan uransa 1995 Rovaniemen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, joka liitettiin 1996 Lapin yliopistoon. "Vuoteen 2000 opiskelin, sitten proffa kysyi, olenko kiinnostunut kyberpunkista ja scifistä." Saman vuoden huhtikuussa vaatevalmistaja Reima ja Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikan laitos perustivat puettavan teknologian tuotantolaitoksen nimeltä Clothing+. Silloin Mikko olikin jo kyynärpäitään myöten mukana aivan uudenlaisessa hankkeessa.
Ensimmäinen Clothing+ -projekti oli Cyberia, jonka tuloksena syntyivät selviytymishaalarit arktisiin olosuhteisiin. Jokaisen opiskelijan unelmahaalareissa on alusvaatteisiin integroitu sykemittari, satelliittipaikannin ja automaattinen hätätekstiviestitin - sekä tajuttomasti muuta. "Älyvaatteiden mersu", toteaa Mikko vaatimattomasti. Lehdistöesittelyn jälkeen puhelinsoittoja sateli kaikenmaailman palkka-
armeijoista. "Yritämme kuitenkin pitää näppimme erossa sotilassovelluksista."
Pariisin haute couture ei Mikkoa sytytä. "En missään vaiheessa halunnut muotiguruksi, tykkään tehdä toimivia juttuja. Esimerkiksi lumilautailuvaatteissa on paljon asioita, joiden pitää pelata - lisäksi niistä voi tehdä hyvännäköisiä." Lautailijoita varten Clothing+ onkin kehittelemässä asusteita, joihin liitetyllä kytkimellä voi lähettää äänimuotoisen ryhmätekstiviestin.
Clothing+ hyödyntää projekteissaan paljon mobiilikommunikaatiota. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole rakentaa puettavaa tietokonetta, vaan luoda vaate, jossa on jokin lisätoiminto. "Vaikeinta on vaatetus- ja IT-alojen yhdistäminen. Esimerkiksi prototyypin valmistus vie vaatetuspuolella pari päivää, tekniikan kehittäminen voi kestää kaksi vuotta." Eettisiä näkökohtiakaan ei voi sivuuttaa, kun elektroniikkaa tuodaan ihon lähelle. "Monta projektia on heitetty roskiin mahdollisten ristiriitojen takia. Aikaisempia vertailukohtia ei ole. Se on hienoa."
Vielä opiskelemaan lähtiessään Mikko ei kuvitellut pääsevänsä unelmaduuniin. "Työympäristö on hulppea. Keski-ikä firmassa on 26 vuotta, ja kaikilla on kova hinku tehdä tätä." Kukaan ei tiedä, tuleeko älyvaatteista kännykkään verrattava buumi vai pukevatko ihmiset teknologiaa ylleen pikku hiljaa. Yhdestä asiasta Mikko on kuitenkin varma. "Mikään ei huomenna näytä niin hassulta kuin se, mitä eilen luuli ylihuomiseksi."