| Pipo päähän ja menoksi! Vaateteollisuus |
- |
|
|||||||
| Etusivu Sähköistä meininkiä -sähkö ja elektroniikkateollisuus Etusivu uusiksi -graafinen teollisuus Hienot pelit ja vehkeet -kone- ja metalliteollisuus Voltteja ja voimaa -energia-ala Metsästä metsään -metsäteollisuus Teot puhuvat -rakennusteollisuus Herkkua ja jokapäiväistä leipää -elintarviketeollisuus Kännykänkuoria ja kynsilakkaa -kemianteollisuus Pipo päähän ja menoksi -tekstiili- ja vaatetusteollisuus Tässä, olkaa hyvä! -palvelualat Haussa hyvä tyyppi - minne mennä? Miten töihin? - työpaikkailmoitukset - netistä tietoa - hyvä hakemus ja cv |
suunnittelija, suutari, puvustaja, pukuompelija, somistaja | ||||||||
Vähäväkisessä Suomen maassa ei
pipoja ja popoja - eikä muitakaan jalkineita tai tekstiilejä hirveitä määriä
kuluteta. Rajalliset kotimarkkinat ovat houkutelleet suomalaisyrityksiä laajemmille
laitumille ja kysyntää onkin riittänyt. |
|||||||||
| Keisarin uusi puettava teknologia Mikko Malmivaara, 26, tekninen vaatetussuunnittelija, Clothing+ Mikko Malmivaara aloitti vaatetussuunnittelijan uransa 1995 Rovaniemen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, joka liitettiin 1996 Lapin yliopistoon. "Vuoteen 2000 opiskelin, sitten proffa kysyi, olenko kiinnostunut kyberpunkista ja scifistä." Saman vuoden huhtikuussa vaatevalmistaja Reima ja Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikan laitos perustivat puettavan teknologian tuotantolaitoksen nimeltä Clothing+. Silloin Mikko olikin jo kyynärpäitään myöten mukana aivan uudenlaisessa hankkeessa. Ensimmäinen Clothing+ -projekti oli Cyberia, jonka tuloksena syntyivät selviytymishaalarit arktisiin olosuhteisiin. Jokaisen opiskelijan unelmahaalareissa on alusvaatteisiin integroitu sykemittari, satelliittipaikannin ja automaattinen hätätekstiviestitin - sekä tajuttomasti muuta. "Älyvaatteiden mersu", toteaa Mikko vaatimattomasti. Lehdistöesittelyn jälkeen puhelinsoittoja sateli kaikenmaailman palkka- armeijoista. "Yritämme kuitenkin pitää näppimme erossa sotilassovelluksista." Pariisin haute couture ei Mikkoa sytytä. "En missään vaiheessa halunnut muotiguruksi, tykkään tehdä toimivia juttuja. Esimerkiksi lumilautailuvaatteissa on paljon asioita, joiden pitää pelata - lisäksi niistä voi tehdä hyvännäköisiä." Lautailijoita varten Clothing+ onkin kehittelemässä asusteita, joihin liitetyllä kytkimellä voi lähettää äänimuotoisen ryhmätekstiviestin. Clothing+ hyödyntää projekteissaan paljon mobiilikommunikaatiota. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole rakentaa puettavaa tietokonetta, vaan luoda vaate, jossa on jokin lisätoiminto. "Vaikeinta on vaatetus- ja IT-alojen yhdistäminen. Esimerkiksi prototyypin valmistus vie vaatetuspuolella pari päivää, tekniikan kehittäminen voi kestää kaksi vuotta." Eettisiä näkökohtiakaan ei voi sivuuttaa, kun elektroniikkaa tuodaan ihon lähelle. "Monta projektia on heitetty roskiin mahdollisten ristiriitojen takia. Aikaisempia vertailukohtia ei ole. Se on hienoa." Vielä opiskelemaan lähtiessään Mikko ei kuvitellut pääsevänsä unelmaduuniin. "Työympäristö on hulppea. Keski-ikä firmassa on 26 vuotta, ja kaikilla on kova hinku tehdä tätä." Kukaan ei tiedä, tuleeko älyvaatteista kännykkään verrattava buumi vai pukevatko ihmiset teknologiaa ylleen pikku hiljaa. Yhdestä asiasta Mikko on kuitenkin varma. "Mikään ei huomenna näytä niin hassulta kuin se, mitä eilen luuli ylihuomiseksi." |
![]() |
||||||||
Copyright 2002, Taloudellinen Tiedotustoimisto,
webmaster@tat.fi