Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä

Mitä talousosaaminen oikeastaan on? Jos se on nuorten osalta pääosin oman, arkipäiväisen talouden hallintaa, niin asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa. Paljon paremmin kuin talouden suurkuva, joka välittää tietoja euron ja valtioiden velkakriiseistä.

Aika ja maailma muuttuvat, mutta nuorten rahankäyttö on pysynyt varsin samanlaisena. Kotona ollessaan nuori saa tietyn määrän viikko- tai käyttörahaa, joko työpanosta vastaan, tai ilman suurempia ponnisteluja. Vaikka kotien perusvarallisuus on kasvanut, niin harvaa nuorta hemmotellaan ylisuurilla käyttörahoilla.

Ennen ei tosin ollut pikavippifirmoja, joiden tarjouksiin nuoret tarttuvat siinä missä aikuisetkin. Totta lienee sekin, että velkakierteessä elävien nuorten määrä on suhteellisen vähäinen. Jokainen kadotettu sielu on kuitenkin liikaa.

Talousosaamisesta puhuttaessa asiat on nähtävä rahayksiköitä ja yksittäisiä esimerkkejä laajemmin. Nuoret elävät unelmissaan, esikuviensa ja esillä olevien esimerkkien kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, miten viestimme nuorille taloudesta. Jos nuori seuraa talouden isosta kuvasta käytävää mediallista keskustelua, siellä vilahtelevat usein sellaiset sanat kuin kasvu, voitto, osinko tai suurtulot. Noilla sanoilla ei ole mitään tekemistä nuorten arjen, eikä ehkä unelmienkaan kanssa.

Useat, esimerkiksi Taloudellisen tiedotustoimiston nuorten arvotutkimukset osoittavat, että nuoret ovat varsin arvosidonnaisia, usein jopa vanhempiaan konservatiivisempia niin ajatuksissaan kuin käytöksessään.

Kuvaaja_Koulusta saatu talousopetus_oma talous

Vaikka perheillä onkin edelleen ensisijainen kasvatusvastuu lapsista ja nuorista, niin – kaikkeen edelliseen liittyen – koulujen tietoa ja oikeaa asennekasvatusta välittävä rooli on ensiarvoisen tärkeä. Nuorten talousosaamisen kehittäminen on eräs osa koko tulevan elämän hallintaa.

Ei ole mitään syytä epäillä, ettei kouluihin välittyisi oikeanlaista tietoa taloudesta, aina raha-asioiden hoitamisesta, talouden käsitteisiin ja kansantalouden peruskäsitteisiin. Ongelma on lähinnä siinä, että tieto on usein pirstaleista ja sellaisessa muodossa, ettei se puhuttele nuoria heidän kielellään. Tai opettajat kokevat tarjotun materiaalin epäsopivaksi opetuskäyttöön.

On toivottavaa, että eri tahojen orastava yhteistyö jatkuu ja kehittyy nimenomaan nuorten parhaaksi. Se ei ole tärkeää, mikä taho saa viestinsä läpi, vaan se, miten nuorten talousosaaminen kehittyy ja millaisen maailmakuvan he talouden kautta muodostavat.

Kovin kaukainen ei ole sekään ajatus, että tarjottavien palveluiden tarpeellisuutta ja kehittämisajatuksia kannattaisi kysyä asiakkailta, tässä tapauksessa nuorilta.

Kari Väisänen
toimitusjohtaja
Taloudellinen tiedotustoimisto

Kirjoitus on julkaisusta Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen
(Taloudellinen tiedotustoimisto 2011)

Päivitetty 18.01.2012