Koulu-yritysyhteistyö - temppu ja miten me sen teemme

Hannu Naumanen, rehtori

Koulu-yritysyhteistyöllämme on täällä Pielisjoen koulussa Joensuussa jo pitkät perinteet. Otimme epäröiviä, vaappuvia ensiaskeleita paikallisen yritykseen 1980-luvun loppupuolella. Tuleva kumppanimme oli lähellä kouluamme sijaitseva tehdas, nykyinen UPM-Kymmene Oy.

Lähtökohtana oli, kuten nykyisessäkin jo pitkälle kehittyneessä yhteistyössä, koulun oma aktiivisuus toimintaan. Aluksi yritys ihmetteli, miksi peruskoulu osoittaisi mielenkiintoa työelämään. ”Ovat niin nuoria, ihan kakaroita, ei ole aikaa, monet työturvallisuuteen liittyvät seikat rajaavat vierailut, särkevät vielä paikkoja” ja niin edelleen. Eli lukuisa joukko esteitä, ei yhtään mahdollisuutta. Yhteistyötä katsottiin voitavan tehdä vain ammatillisen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa.

Onneksi ajat ovat muuttuneet. Oppilaiden työelämään tutustumisjaksot tulivat jo ajat sitten opetussuunnitelmiin. Yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos alkoi olla arkipäivää. Ikäluokat pienenivät ja eläköitymisbuumi alkoi konkretisoitua. Työmarkkinoilla alkoi ilmetä puutetta osaajista.

Lamat tulevat ja menevät, mutta työmarkkinat tarvitsevat aina osaajiaan. Tiedämme, että koulutusrakenteet ja -järjestelmät reagoivat hitaasti työelämän tarpeisiin. Niinpä yhä tärkeämmässä roolissa on asennekasvatus työelämään jo päiväkodista alkaen. Nuoren kasvaessa ja kehittyessä voimme tarjota hänelle erilaisia tarttumapintoja työelämään laajasti jo peruskoulussa.

Reksin vinkkejä ja kokemuksia

Mikä tässä kaikessa on tärkeää? Opettajan on saatava tukea yritysyhteistyöhön tutustumiseen ja ryhtymiseen - rehtorin tuki on kaiken a ja o. Opettaja ja rehtori voivat yhdessä oivaltaa, minkä lisäarvon yhteistyökumppanuudet tuovat opettajan perustehtävävään. Opettaja on toiminnan tärkein lenkki, sillä hän hoitaa myös suoraan yhteydenotot yrityksiin. Rehtori voi toimia mahdollistajana, kannustajana ja tarvittaessa sillanrakentaja.

Tärkeää on myös tukea koulun sisällä keskustelua työelämäteemasta. Keskeistä on jakaa pieniäkin onnistumisia, arvostaa tehtyä, suoda tilaa epäonnistua, luoda mahdollisuuksia ope-tettiin, vierailuihin ynnä muuhun.

Mutta muista: oppilas on toimintojen keihäänkärki. En ole 30-vuotisella urallani tavannut yhtään oppilasta, joka olisi vastustanut yritysvierailijoita, -vierailuja tai muuten toiminnallisissa oppimisympäristöissä toteutettavia, suunnitelmallisia koulu-yritysyhteistyöhankkeita.

Yritysyhteistyö on syytä aloittaa mahdollisimman huipulta, yrityksen johdosta. Rehtorina kutsun heidät käymään koululle. Etenkin alussa koulun on oltava aloitteellinen. Havaintoni on, että lähes poikkeuksetta rehtorin kansliaan saapuu yritysjohtaja, josta kuoriutuu epävarma, omiin kouluaikoihinsa peilaava ujo oppilas. Eli hän peilaa edelleen kokemuksiaan ja näkökulmiaan omiin kouluaikoihinsa ja vierailujaan mahdollisesti ”reksin kansliassa”.

Kerro koulun muutoksesta ja sen arjesta, ole vakuuttava, ”myy” kouluasi ja ennen kaikkea perusasteen halua ja mahdollisuuksia osallistua yritysyhteistyöhön. Luo tunne, että tarvitsemme toinen toisiamme, sillä niin se myös on.

Yrityksellä on paljon annettavaa

Muista tehdä kotiläksysi: tunne yritys, edes pääpiirteissään. Arvosta sen työtä ja merkitystä laajalti, ennen kaikkea alueellisesti, ja tunnista mikä merkitys yhteistyöllä on koululle. Muista korostaa oppilaiden merkitystä tulevaisuuden tekijöinä, päättäjinä vaikuttajina, veromaksajina, yrityksen tuotteiden ostajina ja palvelujen käyttäjinä. Sillä ehkäpä juuri nämä nuoret kouluttautuvat tälle alalle ja muistavat positiivisin kokemuksin yrityksen jo kouluajoilta, ja hakeutuvat yritykseen töihin.

Luo tilanne, jossa yritys kokee tarvitsevansa juuri näitä oppilaita yrityksensä menestymisen tekemiseen. Sehän voi lähteä aluksi vaikka narikkapalvelujen järjestämisestä yrityksen juhliin tai vastaavasta. Ole kärsivällinen, mutta määrätietoinen ja päättäväinen.

Bingo! Läpimurron jälkeen sitouta yrityksen johto siunaamaan kumppanuus kysymällä, kuka vastaa tästä eteenpäin yrityksen puolesta yhteistyöstä ja sen suunnittelusta. Anna koulun yhteistyötoimijan eli opettajan nimi ja sovi, mihin mennessä kyseiset henkilöt pitävät suunnittelukokouksen. Ja siitä seuraavat askeleet jo lähtevätkin.

Lopuksi voitte todeta yhdessä, että tässä pelissä ei ole kuin voittajia. Tästä on hyvä jatkaa. Käden puristus ja loppu onkin legendaa!

Koulumme kotisivulta löydät paljon lisää asiasta.

Just keep it simple.

Hannu Naumanen
Pielisjoen koulun rehtori, Joensuu.

Päivitetty 21.06.2011